Perintövero http://sarihaukkakonu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134019/all Thu, 20 Jul 2017 13:40:09 +0300 fi 4 tapaa torjua eriarvoistumista - kaikki parempia kuin himoverottaminen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240329-4-tapaa-torjua-eriarvoistumista-kaikki-parempia-kuin-himoverottaminen <p>Viime viikolla virisi kiivas keskustelu <a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/hiilamo-67826">perintöveron korottamisesta jopa 65 prosenttiin.</a> Ehdotusta on&nbsp;perusteltu &rdquo;tasa-arvolla&rdquo;.&nbsp;Ehdotus&nbsp;kuvastaa kuitenkin ajattelua, johon on syytä kohdistaa voimakasta kritiikkiä.</p><p>Eriarvoisuuden torjunta on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa kaikilla on mahdollisimman tasavertaiset edellytykset pärjätä elämässä omalla ahkeruudella ja lahjoillaan.&nbsp;Täysin tasavertaisiin lähtökohtiin ei ikinä päästä, mutta maailman kärjessä Suomen tulee pysyä.</p><p>Lopputuleman tasaisuus taas ei vastaa ainakaan omaa oikeudenmukaisuuden käsitystäni. Jos toinen pyyteettömästi ahkeroi ja rakentaa omaa elämäänsä sekä yhteiskuntaa ja toinen laiskottelee tai jopa tuhoaa yhteistä hyvinvointia, ei ole oikeudenmukaista palkita kumpaakin samalla tavalla. Reilu kisa on sellainen, jossa kaikki lähtevät samalta lähtöviivalta, ei sellainen, jossa kaikki pakotetaan tulemaan maaliin samaan aikaan. Yhteiskuntamme pitää kuitenkin ihmisarvoisesta elämästä huolen aivan jokaiselle. Suomessa kukaan ei ajaudu kerjäämään tai nälkäkuolemaan, vaan asunto, terveyspalvelut ja jopa internet (kirjastoissa) taataan kaikille.</p><p>Verotuksen perusteiden pitää aina olla erityisen painavia, koska verotus rajoittaa ihmisen vapautta nauttia oman työnsä hedelmistä. Esimerkiksi perinnöissä on kyse ihmisen vapaudesta kerätä tuleville polville varallisuutta - moni tahtoo näin tehdä. Perintöähän ei ole pakko jättää, se on täysin vapaaehtoista ja jokainen voi halutessaan testamentata tai lahjoittaa omaisuutensa vaikka hyväntekeväisyyteen.</p><p>Verotuksen kiristäjät eivät näytä ihmisen perusvapautta tunnustavan.</p><p>Kummallisen oikeudenmukaisuuskäsityksen lisäksi himoverottajat eivät ota huomioon verottamisen taloudellista tehokkuutta heikentäviä vaikutuksia. Huono verorakenne tai liian korkeat verotasot pienentävät koko yhteiskunnan kakkua. Kokonaisuus kärsii, koska verot heikentävät taloudellisia kannustimia.</p><p>Esimerkiksi perintöveron raju korottaminen johtaisi verosuunnittelun lisääntymiseen. Erittäin vauraita sukuja se ei estäisi siirtämästä varallisuutta eteenpäin. Esimerkiksi Ruotsiin &ndash; jossa perintöveroa ei ole &ndash; muuttaminen ei ole kovin vaikeaa rikkaille. Veronkorotus myös vaikeuttaisi yritysten sukupolvenvaihdoksia. Samantyyppiset ongelmat koskevat kaikkea työn, omistamisen ja yrittämisen verotusta. Työtä tehdään vähemmän tai muutetaan ulkomaille, yritystä ei kasvateta tai se siirretään Viroon ja niin edelleen.</p><p>Veroja tietenkin tarvitaan tasa-arvoisen yhteiskunnan rahoittamiseen. Työhön ja omistamiseen liittyviä veroja järkevämpiä keräyskohteita ovat kuitenkin esimerkiksi kulutus- ja haittaverot. Eriarvoisuuden torjuntaan on paljon parempia keinoja kuin perintöjen verotus. Alla on listattu 4 takuulla perintöveron kiristämistä vaikuttavampaa keinoa eriarvoisuuden vähentämiseen.</p><p><strong>Sote-palvelujen ja koulutuksen&nbsp;vahvistaminen.</strong> Kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä maksuton ja laadukas koulutus ovat parhaat takeet mahdollisuuksien tasa-arvolle. Tutkimusten mukaan<a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf?sequence=1"> varhaiskasvatus on koko koulutusjärjestelmän tasa-arvon näkökulmasta vaikuttavimpia ellei vaikuttavin osa.</a> Siksi sen tulisi olla maksutonta ja perhevapaajärjestelmämme tulisi tukea sitä, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen ainakin jonkun verran.</p><p><strong>Työllisyyden parantaminen ja työllistymiskynnyksen madaltaminen. </strong>Työllistyminen ja uralla eteneminen ovat parhaat keinot parantaa omaa ja läheistensä onnen edellytyksiä.&nbsp;Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys lisää lukuisten sosiaalisten ongelmien riskiä huomattavasti. Työmarkkinoidemme pitäisi toimia paremmin,&nbsp;jotta mahdollisimman moni saisi mahdollisuuden päästä töihin. Työllisyysasteen nousu lisää myös yhteiskunnan resursseja, joita voidaan käyttää peruspalvelujen rahoittamiseen.</p><p><strong>Kannustava sosiaaliturva ja aktiiviset työvoimapalvelut. </strong>Tuet, jotka eivät riittävästi kannusta hakeutumaan työmarkkinoille, lisäävät eriarvoisuutta. Erityisesti nuoret, kouluttautumattomat miehet ovat riskissä ajautua tilanteeseen, jossa korkea sosiaaliturvan taso passivoi ja johtaa syrjäytymiskierteeseen. Sosiaaliturvan tulisi olla nykyistä kannustavampaa ja sitä pitäisi tukea aktiivisilla työvoimapalveluilla. Tietenkin sosiaaliturvan pitää olla riittävä, mutta ei sellainen, että joutenolo kilpailisi työnteon kanssa.</p><p><strong>Järkevä asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu.</strong> <a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131349/YP1605_VanAerschotym.pdf?sequence=2">Asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen johtaa mahdollisuuksien tasa-arvon heikentymiseen.</a> Niukkuus ja osattomuus ovat tällaisten alueiden yhteinen vitsaus, erityisesti niissä kasvaville nuorille ja lapsille. Turvattomuus ja nuorisotyöttömyys näkyvät tietyillä alueilla korostuneesti. Alueellista eriarvoistumista voidaan tehokkaasti torjua asuntopolitiikalla ja kaupunkisuunnittelulla.</p><p>Varallisuuden periytyminen ei nimittäin ole ongelma. Ongelma on se, että kaikki eivät taustansa takia&nbsp;saa riittävän hyviä lähtökohtia rakentaa omaa elämäänsä. Tätä ongelmaa ei ratkaista verottamalla perintöjä, vaan vahvistamalla niitä tekijöitä, jotka parantavat heikoimmassa asemassa olevien eväitä elämään.</p><p>Ajattelu, jonka mukaan tasa-arvoa parannetaan himoverottamalla parhaiten pärjänneitä, on haitallista tai jopa vaarallista yhteiskunnalliselle kehitykselle. Korkea verotus rapauttaa koko yhteiskunnan kokonaissuorituskykyä. Mahdollisuuksien tasa-arvo perustuu kattaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, maksuttomaan ja laadukkaaseen koulutukseen, riittävään mutta kannustavaan sosiaaliturvaan ja toimiviin työmarkkinoihin. Nämä pitää rahoittaa tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla, ei ideologisin perustein.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ville Valkonen</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikolla virisi kiivas keskustelu perintöveron korottamisesta jopa 65 prosenttiin. Ehdotusta on perusteltu ”tasa-arvolla”. Ehdotus kuvastaa kuitenkin ajattelua, johon on syytä kohdistaa voimakasta kritiikkiä.

Eriarvoisuuden torjunta on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa kaikilla on mahdollisimman tasavertaiset edellytykset pärjätä elämässä omalla ahkeruudella ja lahjoillaan. Täysin tasavertaisiin lähtökohtiin ei ikinä päästä, mutta maailman kärjessä Suomen tulee pysyä.

Lopputuleman tasaisuus taas ei vastaa ainakaan omaa oikeudenmukaisuuden käsitystäni. Jos toinen pyyteettömästi ahkeroi ja rakentaa omaa elämäänsä sekä yhteiskuntaa ja toinen laiskottelee tai jopa tuhoaa yhteistä hyvinvointia, ei ole oikeudenmukaista palkita kumpaakin samalla tavalla. Reilu kisa on sellainen, jossa kaikki lähtevät samalta lähtöviivalta, ei sellainen, jossa kaikki pakotetaan tulemaan maaliin samaan aikaan. Yhteiskuntamme pitää kuitenkin ihmisarvoisesta elämästä huolen aivan jokaiselle. Suomessa kukaan ei ajaudu kerjäämään tai nälkäkuolemaan, vaan asunto, terveyspalvelut ja jopa internet (kirjastoissa) taataan kaikille.

Verotuksen perusteiden pitää aina olla erityisen painavia, koska verotus rajoittaa ihmisen vapautta nauttia oman työnsä hedelmistä. Esimerkiksi perinnöissä on kyse ihmisen vapaudesta kerätä tuleville polville varallisuutta - moni tahtoo näin tehdä. Perintöähän ei ole pakko jättää, se on täysin vapaaehtoista ja jokainen voi halutessaan testamentata tai lahjoittaa omaisuutensa vaikka hyväntekeväisyyteen.

Verotuksen kiristäjät eivät näytä ihmisen perusvapautta tunnustavan.

Kummallisen oikeudenmukaisuuskäsityksen lisäksi himoverottajat eivät ota huomioon verottamisen taloudellista tehokkuutta heikentäviä vaikutuksia. Huono verorakenne tai liian korkeat verotasot pienentävät koko yhteiskunnan kakkua. Kokonaisuus kärsii, koska verot heikentävät taloudellisia kannustimia.

Esimerkiksi perintöveron raju korottaminen johtaisi verosuunnittelun lisääntymiseen. Erittäin vauraita sukuja se ei estäisi siirtämästä varallisuutta eteenpäin. Esimerkiksi Ruotsiin – jossa perintöveroa ei ole – muuttaminen ei ole kovin vaikeaa rikkaille. Veronkorotus myös vaikeuttaisi yritysten sukupolvenvaihdoksia. Samantyyppiset ongelmat koskevat kaikkea työn, omistamisen ja yrittämisen verotusta. Työtä tehdään vähemmän tai muutetaan ulkomaille, yritystä ei kasvateta tai se siirretään Viroon ja niin edelleen.

Veroja tietenkin tarvitaan tasa-arvoisen yhteiskunnan rahoittamiseen. Työhön ja omistamiseen liittyviä veroja järkevämpiä keräyskohteita ovat kuitenkin esimerkiksi kulutus- ja haittaverot. Eriarvoisuuden torjuntaan on paljon parempia keinoja kuin perintöjen verotus. Alla on listattu 4 takuulla perintöveron kiristämistä vaikuttavampaa keinoa eriarvoisuuden vähentämiseen.

Sote-palvelujen ja koulutuksen vahvistaminen. Kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä maksuton ja laadukas koulutus ovat parhaat takeet mahdollisuuksien tasa-arvolle. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on koko koulutusjärjestelmän tasa-arvon näkökulmasta vaikuttavimpia ellei vaikuttavin osa. Siksi sen tulisi olla maksutonta ja perhevapaajärjestelmämme tulisi tukea sitä, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen ainakin jonkun verran.

Työllisyyden parantaminen ja työllistymiskynnyksen madaltaminen. Työllistyminen ja uralla eteneminen ovat parhaat keinot parantaa omaa ja läheistensä onnen edellytyksiä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys lisää lukuisten sosiaalisten ongelmien riskiä huomattavasti. Työmarkkinoidemme pitäisi toimia paremmin, jotta mahdollisimman moni saisi mahdollisuuden päästä töihin. Työllisyysasteen nousu lisää myös yhteiskunnan resursseja, joita voidaan käyttää peruspalvelujen rahoittamiseen.

Kannustava sosiaaliturva ja aktiiviset työvoimapalvelut. Tuet, jotka eivät riittävästi kannusta hakeutumaan työmarkkinoille, lisäävät eriarvoisuutta. Erityisesti nuoret, kouluttautumattomat miehet ovat riskissä ajautua tilanteeseen, jossa korkea sosiaaliturvan taso passivoi ja johtaa syrjäytymiskierteeseen. Sosiaaliturvan tulisi olla nykyistä kannustavampaa ja sitä pitäisi tukea aktiivisilla työvoimapalveluilla. Tietenkin sosiaaliturvan pitää olla riittävä, mutta ei sellainen, että joutenolo kilpailisi työnteon kanssa.

Järkevä asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu. Asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen johtaa mahdollisuuksien tasa-arvon heikentymiseen. Niukkuus ja osattomuus ovat tällaisten alueiden yhteinen vitsaus, erityisesti niissä kasvaville nuorille ja lapsille. Turvattomuus ja nuorisotyöttömyys näkyvät tietyillä alueilla korostuneesti. Alueellista eriarvoistumista voidaan tehokkaasti torjua asuntopolitiikalla ja kaupunkisuunnittelulla.

Varallisuuden periytyminen ei nimittäin ole ongelma. Ongelma on se, että kaikki eivät taustansa takia saa riittävän hyviä lähtökohtia rakentaa omaa elämäänsä. Tätä ongelmaa ei ratkaista verottamalla perintöjä, vaan vahvistamalla niitä tekijöitä, jotka parantavat heikoimmassa asemassa olevien eväitä elämään.

Ajattelu, jonka mukaan tasa-arvoa parannetaan himoverottamalla parhaiten pärjänneitä, on haitallista tai jopa vaarallista yhteiskunnalliselle kehitykselle. Korkea verotus rapauttaa koko yhteiskunnan kokonaissuorituskykyä. Mahdollisuuksien tasa-arvo perustuu kattaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, maksuttomaan ja laadukkaaseen koulutukseen, riittävään mutta kannustavaan sosiaaliturvaan ja toimiviin työmarkkinoihin. Nämä pitää rahoittaa tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla, ei ideologisin perustein.

 

Ville Valkonen

]]>
18 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240329-4-tapaa-torjua-eriarvoistumista-kaikki-parempia-kuin-himoverottaminen#comments Eriarvoisuus Perintövero Verotus Thu, 20 Jul 2017 10:40:09 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240329-4-tapaa-torjua-eriarvoistumista-kaikki-parempia-kuin-himoverottaminen
Perintövero (taas) populistien hampaissa http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228704-perintovero-taas-populistien-hampaissa <p>Perintövero puhuttaa jälleen. Vuodenvaihteessa 2017 ensimmäisen veroluokan (puoliso, lapset) ylin veroasteikko laskee 20 prosentista 19 prosenttiin. Saman veroluokan lahjavero laskee 17 prosenttiin. Muutos on lähinnä kosmeettinen, mikäli asiaa katsotaan pitkällä aikavälillä. Vuonna 2009 yli veroprosentti samassa veroluokassa oli 13. Sitä on korotettu järjestelmällisesti muun muassa lisäämällä kaksi uutta tuloluokkaa 2012 ja 2013. Vastapainoksi tälle kosmeettiselle perintö- ja lahjaveron alennukselle kuoleman johdosta maksettavan vakuutuskorvauksen osittain verovapaus poistetaan &ndash; tosin vuonna 2018.</p><p><strong>Perintöverosta enemmän haittaa</strong></p><p>Perintövero &ndash; tai kuolinvero &ndash; on ongelmallinen. Ensinnäkin se on eettisesti hankala asia, sillä kuolema laukaisee maksamaan verot omaisuudesta, josta on jo moneen kertaa maksettu vero. Toiseksi se asettaa perijät kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa pahimmillaan leski ja lapset joutuvat luopumaan kodistaan pystyäkseen maksamaan veron. Kolmanneksi se haittaa kotimaisten yritysten pysymistä sukupolven vaihdoksen yhteydessä perheen sisällä. Neljänneksi perintövero &ndash; yhteistyössä maailman korkeimpien joukossa olevan pääomatuloveron kanssa &ndash; haittaa kotimaisten pääomien kertymistä. Mutta ehkäpä viimeksi mainittu voi olla parempi, koska ulkomainen omistaja ei synnytä kateutta.</p><p>Edellä mainituista syistä Ruotsissa, Virossa ja Norjassa ei ole perintöveroa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perintövero puhuttaa jälleen. Vuodenvaihteessa 2017 ensimmäisen veroluokan (puoliso, lapset) ylin veroasteikko laskee 20 prosentista 19 prosenttiin. Saman veroluokan lahjavero laskee 17 prosenttiin. Muutos on lähinnä kosmeettinen, mikäli asiaa katsotaan pitkällä aikavälillä. Vuonna 2009 yli veroprosentti samassa veroluokassa oli 13. Sitä on korotettu järjestelmällisesti muun muassa lisäämällä kaksi uutta tuloluokkaa 2012 ja 2013. Vastapainoksi tälle kosmeettiselle perintö- ja lahjaveron alennukselle kuoleman johdosta maksettavan vakuutuskorvauksen osittain verovapaus poistetaan – tosin vuonna 2018.

Perintöverosta enemmän haittaa

Perintövero – tai kuolinvero – on ongelmallinen. Ensinnäkin se on eettisesti hankala asia, sillä kuolema laukaisee maksamaan verot omaisuudesta, josta on jo moneen kertaa maksettu vero. Toiseksi se asettaa perijät kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa pahimmillaan leski ja lapset joutuvat luopumaan kodistaan pystyäkseen maksamaan veron. Kolmanneksi se haittaa kotimaisten yritysten pysymistä sukupolven vaihdoksen yhteydessä perheen sisällä. Neljänneksi perintövero – yhteistyössä maailman korkeimpien joukossa olevan pääomatuloveron kanssa – haittaa kotimaisten pääomien kertymistä. Mutta ehkäpä viimeksi mainittu voi olla parempi, koska ulkomainen omistaja ei synnytä kateutta.

Edellä mainituista syistä Ruotsissa, Virossa ja Norjassa ei ole perintöveroa.

]]>
1 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228704-perintovero-taas-populistien-hampaissa#comments Lahjavero Perintö- ja lahjaverotus Perintövero Sat, 31 Dec 2016 11:24:45 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228704-perintovero-taas-populistien-hampaissa
Kun viikatemies soittaa yrittäjälle http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225065-kun-kuolema-soittaa-yrittajalle <p>Eräänä aivan tavallisena toimistopäivänä yrittäjä saa puhelun.</p><p>&ndash; Onko yrittäjä itse? Kuolema tässä terve!<br />&ndash; Ööh. Terve...<br />&ndash; Soittelin sitä, että kohta aikasi olisi lopuillaan. Pumppusi pettää kohtapuolin. Näin jälkikäteen mietittynä olisi kannattanut kuntoilla enemmän, syödä terveellisemmin ja työskennellä vähemmän.<br />&ndash; Jaahas. Kyllähän noita ylitöitä tuli kieltämättä tehtyä firman eteen.<br />&ndash; Näin varmasti on. Ei kai tässä ole muuta kuin pari käytännön asiaa vielä edessä.<br />&ndash; Jooo... onhan tämä tietysti ikävä kuulla. Mutta hetkinen, mitä asioita vielä ehtisi tehdä? Tavata viimeisen kerran vaimo ja lapset?<br />&ndash; Ei suinkaan. Tavallisesti asia sujuisi nopeasti ja yllättäen, mutta kun olet yrittäjä, niin homma ei olekaan niin yksinkertaista.<br />&ndash; Kuinka niin?<br />&ndash; Rekisterini mukaan Suomen valtiolla olisi myös sanansa sanottavana. Hoidan kyllä käytännön työt, mutta julkisella vallalla on tarve vielä omalle selvitykselle.<br />&ndash; Tehdään näin. Pyydä soittamaan samaan numeroon. Näkemiin!<br />&ndash; Näkemiin! Tapaamme myöhemmin.<br /><br />Hetken päästä sama puhelin soi uudestaan.</p><p>&ndash; Virkamies Valtionkonttorista tässä terve!<br />&ndash; Terve.<br />&ndash; Saatiin kuulla, että sinulla yrittäjänä olisi lopullinen lähtö edessäsi. Meidän pitäisi selvittää vielä nämä käytännön asiat.<br />&ndash; Mitä mahdat tarkoittaa? Kyllä kaikki alvit, tyelit, yelit, sosiaalimaksut, työttömyysvakuutusmaksut, sairasvakuutusmaksut, lomarahat, sairausrahat, kuntoutusrahat, virkistysrahat, kilometrikorvaukset, käyttöedut, päivärahat, yhteisöverot, tuloverot, pääomatuloverot ja solidaarisuusmaksut on maksettu viimeistä penniä myöten.<br />&ndash; Mutta nyt on kyse perintöverosta. Nimittäin se nostettiin vuoden vaihteessa sataan prosenttiin.<br />&ndash; Häh? Siis mitä se tarkoittaa käytännössä?<br />&ndash; Jos mutkat pistetään suoraksi, niin oikeastaan voisit antaa yrityksesi avaimet ja hälytyskoodit meille suoraan. Sopisiko vaikka puolen tunnin sisällä?<br />&ndash; Olen hämilläni. Työskentelin yli 30 vuotta ja rakensin yritykseni tyhjästä. Sitä ennen kouluttauduin viisi vuotta. Otin yrittäjäriskit, hain pankkilainaa asuntoani vastaan ja säästin ahkerasti. Näillä rahoilla sain maksettua ensimmäiset palkat ennen kuin ensimmäistäkään asiakasta pystyttiin laskuttamaan.<br />&ndash; Niin, ymmärrän hämmennyksesi. Mutta valtiohan on kustantanut sinulle ilmaiset päivähoidot, koulutukset ja terveydenhuollot.<br />&ndash; Helkutti! Kaikki olen maksanut työurani aikaan vähintään kymmeneen kertaan takaisin.<br />&ndash; Lisäksi olet saanut yritystukea.<br />&ndash; Penniäkään en ole valtiolta hakenut.<br />&ndash; Niin, mutta yleisesti ottaen yritykset ovat saaneet yritystukia. Näin verorahat ovat tukeneet huonokuntoisia yrityksiä nousemaan ylös.<br />&ndash; Jukolauta! Minun yritykseni toimii terveellä pohjalla, ja rahat tulevat asiakkailtani eivätkä valtiolta.<br />&ndash; No, joka tapauksessa sadan prosentin perintövero tasaa pelimerkit, sillä se antaa mahdollisuuksien tasa-arvon. Yrityksesi jääminen perheen sisälle olisi ansiotonta tuloa lapsillesi.<br />&ndash; Mitä roskaa tämä on? Aikuiset tyttö ja poikani ovat kasvaneet perheyrityksessämme sisällä polven korkeudesta lähtien. Meillä työskentelee yrityksessä ihmisiä, joista osa on ollut talossa sen perustamisesta lähtien. Kyllä he tuntevat valtiota paremmin, onko lapsistani yrityksen jatkajaksi. Viime kädessä asiakkaamme päättävät osaavatko lapseni hommat vai ei.<br />&ndash; Tämä on yksi näkökanta. Joka tapauksessa Helsingin Sanomien vasemmistopopulistiset veroprofessorit ovat miettineet asian kokonaisedun nimissä, ja poliittiset johtajat ovat asian päättäneet estääkseen sukudynastioiden varallisuuskasaumat. No, luovutatko suosiolla yrityksesi avaimet?<br />&ndash; Haistakaa huilu! Minä karkaan yritykseni kanssa veroparatiisi Ruotsiin.<br />&ndash; Lycka till! Onneksi meillä Suomessa riittää ahkeria perheellisiä yrittäjiä, jotka ymmärtävät perinnön olevan menneisyyden jäänne ilman omia ansioita. Näkemiin!<br />&ndash; Näkemiin!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eräänä aivan tavallisena toimistopäivänä yrittäjä saa puhelun.

– Onko yrittäjä itse? Kuolema tässä terve!
– Ööh. Terve...
– Soittelin sitä, että kohta aikasi olisi lopuillaan. Pumppusi pettää kohtapuolin. Näin jälkikäteen mietittynä olisi kannattanut kuntoilla enemmän, syödä terveellisemmin ja työskennellä vähemmän.
– Jaahas. Kyllähän noita ylitöitä tuli kieltämättä tehtyä firman eteen.
– Näin varmasti on. Ei kai tässä ole muuta kuin pari käytännön asiaa vielä edessä.
– Jooo... onhan tämä tietysti ikävä kuulla. Mutta hetkinen, mitä asioita vielä ehtisi tehdä? Tavata viimeisen kerran vaimo ja lapset?
– Ei suinkaan. Tavallisesti asia sujuisi nopeasti ja yllättäen, mutta kun olet yrittäjä, niin homma ei olekaan niin yksinkertaista.
– Kuinka niin?
– Rekisterini mukaan Suomen valtiolla olisi myös sanansa sanottavana. Hoidan kyllä käytännön työt, mutta julkisella vallalla on tarve vielä omalle selvitykselle.
– Tehdään näin. Pyydä soittamaan samaan numeroon. Näkemiin!
– Näkemiin! Tapaamme myöhemmin.

Hetken päästä sama puhelin soi uudestaan.

– Virkamies Valtionkonttorista tässä terve!
– Terve.
– Saatiin kuulla, että sinulla yrittäjänä olisi lopullinen lähtö edessäsi. Meidän pitäisi selvittää vielä nämä käytännön asiat.
– Mitä mahdat tarkoittaa? Kyllä kaikki alvit, tyelit, yelit, sosiaalimaksut, työttömyysvakuutusmaksut, sairasvakuutusmaksut, lomarahat, sairausrahat, kuntoutusrahat, virkistysrahat, kilometrikorvaukset, käyttöedut, päivärahat, yhteisöverot, tuloverot, pääomatuloverot ja solidaarisuusmaksut on maksettu viimeistä penniä myöten.
– Mutta nyt on kyse perintöverosta. Nimittäin se nostettiin vuoden vaihteessa sataan prosenttiin.
– Häh? Siis mitä se tarkoittaa käytännössä?
– Jos mutkat pistetään suoraksi, niin oikeastaan voisit antaa yrityksesi avaimet ja hälytyskoodit meille suoraan. Sopisiko vaikka puolen tunnin sisällä?
– Olen hämilläni. Työskentelin yli 30 vuotta ja rakensin yritykseni tyhjästä. Sitä ennen kouluttauduin viisi vuotta. Otin yrittäjäriskit, hain pankkilainaa asuntoani vastaan ja säästin ahkerasti. Näillä rahoilla sain maksettua ensimmäiset palkat ennen kuin ensimmäistäkään asiakasta pystyttiin laskuttamaan.
– Niin, ymmärrän hämmennyksesi. Mutta valtiohan on kustantanut sinulle ilmaiset päivähoidot, koulutukset ja terveydenhuollot.
– Helkutti! Kaikki olen maksanut työurani aikaan vähintään kymmeneen kertaan takaisin.
– Lisäksi olet saanut yritystukea.
– Penniäkään en ole valtiolta hakenut.
– Niin, mutta yleisesti ottaen yritykset ovat saaneet yritystukia. Näin verorahat ovat tukeneet huonokuntoisia yrityksiä nousemaan ylös.
– Jukolauta! Minun yritykseni toimii terveellä pohjalla, ja rahat tulevat asiakkailtani eivätkä valtiolta.
– No, joka tapauksessa sadan prosentin perintövero tasaa pelimerkit, sillä se antaa mahdollisuuksien tasa-arvon. Yrityksesi jääminen perheen sisälle olisi ansiotonta tuloa lapsillesi.
– Mitä roskaa tämä on? Aikuiset tyttö ja poikani ovat kasvaneet perheyrityksessämme sisällä polven korkeudesta lähtien. Meillä työskentelee yrityksessä ihmisiä, joista osa on ollut talossa sen perustamisesta lähtien. Kyllä he tuntevat valtiota paremmin, onko lapsistani yrityksen jatkajaksi. Viime kädessä asiakkaamme päättävät osaavatko lapseni hommat vai ei.
– Tämä on yksi näkökanta. Joka tapauksessa Helsingin Sanomien vasemmistopopulistiset veroprofessorit ovat miettineet asian kokonaisedun nimissä, ja poliittiset johtajat ovat asian päättäneet estääkseen sukudynastioiden varallisuuskasaumat. No, luovutatko suosiolla yrityksesi avaimet?
– Haistakaa huilu! Minä karkaan yritykseni kanssa veroparatiisi Ruotsiin.
– Lycka till! Onneksi meillä Suomessa riittää ahkeria perheellisiä yrittäjiä, jotka ymmärtävät perinnön olevan menneisyyden jäänne ilman omia ansioita. Näkemiin!
– Näkemiin!

 

]]>
1 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225065-kun-kuolema-soittaa-yrittajalle#comments Perintövero Perintöverotus Sukupolvet Yrittäminen Thu, 27 Oct 2016 01:33:15 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225065-kun-kuolema-soittaa-yrittajalle
Näpit irti perinnöistä - Vlog http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224966-napit-irti-perinnoista-vlog <p>Keskustelu perintöverotuksen nostamisesta herää Suomessa kerran tai pari vuodessa. Aina mukana on samat lätinät perintöjen ansiottomuudesta ja muusta tauhkasta vaikka kyse on nimenomaan omistusoikeuteen nojaavasta periaatteesta saada päättää omasta omaisuudestaan.</p> <p>Ajatus 100 %:n perintöverosta on harkitsematon ja täysin älytön, video puhukoon puolestaan. Lopun kevennyksen on tarkoitus ilmaista, että me emme poikani kanssa tarvitse valtiota jakamaan perintöäni puolestamme. Ja vielä tärkeämpää on se, ettemme tarvitse valtiota rajoittamaan vanhempien mahdollisuuksia huolehtia lapsistaan parhaan kykynsä mukaan.</p> <p>Minun perintöni tullaan jakamaan mahdollisuuksien puitteissa ilman valtion väliintuloa.</p> <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/0CRomZYcPzM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/0CRomZYcPzM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu perintöverotuksen nostamisesta herää Suomessa kerran tai pari vuodessa. Aina mukana on samat lätinät perintöjen ansiottomuudesta ja muusta tauhkasta vaikka kyse on nimenomaan omistusoikeuteen nojaavasta periaatteesta saada päättää omasta omaisuudestaan.

Ajatus 100 %:n perintöverosta on harkitsematon ja täysin älytön, video puhukoon puolestaan. Lopun kevennyksen on tarkoitus ilmaista, että me emme poikani kanssa tarvitse valtiota jakamaan perintöäni puolestamme. Ja vielä tärkeämpää on se, ettemme tarvitse valtiota rajoittamaan vanhempien mahdollisuuksia huolehtia lapsistaan parhaan kykynsä mukaan.

Minun perintöni tullaan jakamaan mahdollisuuksien puitteissa ilman valtion väliintuloa.

www.youtube.com/watch?v=0CRomZYcPzM

]]>
58 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224966-napit-irti-perinnoista-vlog#comments Kommunismi Liberalismi Omistusoikeus Perintövero Sosialismi Tue, 25 Oct 2016 06:52:58 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224966-napit-irti-perinnoista-vlog
Perinnönjako on antajan oikeus http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224917-perinnonjako-on-antajan-oikeus <p>Toimittaja Mikko Puttonen kirjoittaa tänään Helsingin Sanomissa kolumnissaan <em><a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1477192893647?ref=hs-art-luetuimmat-">&rdquo;Sadan prosentin perintövero tasaisi pelimerkit&rdquo;</a></em> lasten oikeudesta periä vanhempansa. Puttonen argumentoi aivan oikein, ettei tällaista lähtökohtaista oikeutta ole, ja että perintö on harvoin ansaittua rahaa.</p><p>Näkökulman vainajan tahdosta moraaliargumenttina Puttonen sivuuttaa kuitenkin turhan huolimattomasti. Vainaja, joka testamenttia laatiessaan on ollut elävä yhteiskunnan jäsen, on tehnyt selväksi omien rahojensa toivotun käyttötarkoituksen.<strong> </strong>Perintöveron vastustaminen nojaa nimenomaan siihen moraaliseen periaatteeseen, että <strong>rahansa itse ansainnut ihminen on niiden suvereeni käyttäjä</strong> &ndash; myös kuoleman jälkeen sijoittuvissa transaktioissa.</p><p>Täydellistä perintöveroa ei voi kannattaa vaatimatta saman veron asettamista myös rahalahjoille ja hyväntekeväisyydelle. Vastikkeettomasti köyhälle ystävälle annettu rahasumma vääristää yhtä lailla taloudellista tasa-arvoa kuin aikuisille lapsille annettu perintö. Ainoa ero näissä rahansiirroissa on se, tapahtuvatko ne antajan tahdosta tämän eläessä vai ollessa jo kuollut.</p><p>Sadan prosentin perintöverotus tarkoittaisi johdonmukaisesti lahjoihin laajennettuna sitä, ettei ihmisten välillä olisi yhteiskunnassa mahdollista siirtyä vastikkeetonta rahaa. Jokaista rahansiirtoa varten tulisi löytyä kuitti tai tosite sen ansaitsemisesta, tai valtiolla olisi oikeus täysimääräisesti lunastaa siirtyvä raha yhteiseen käyttöön. Tällainen malli palvelisi lähtökohtien tasa-arvoa, mutta olisi täysin yksilönvapauksien vastaista. <strong>Jokaisella olkoon oikeus käyttää itse ansaitsemansa rahat toisten pyyteettömään auttamiseen, jos niin tahtoo.</strong></p><p>Perintöveroa ei tule korottaa, vaan sen alentaminen on oikea suunta. Kyse ei ole saajan oikeudesta vastaanottaa rahaa vaan ansaitsijan oikeudesta antaa omaa &ndash;<em> jo kertaalleen verotettua</em> &ndash; rahaansa muille. Merkittävin uudistuksen tarve on kuitenkin siinä, että testamenttia tekevällä ihmisellä tulee olla täydet valtuudet määrätä rahansa käytöstä. <strong>Perinnönjaossa testamentilla on voitava ohittaa lakiosa, jos vainaja on näin toivonut.</strong></p><p>Tämä uudistus löytyy myös Perussuomalaisten Nuorten <a href="http://www.ps-nuoret.fi/uutiset/perussuomalaisten-nuorten-normienpurkuohjelma-julkaistu">tänään julkaistun normienpurkuohjelman</a> sijalta 49.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toimittaja Mikko Puttonen kirjoittaa tänään Helsingin Sanomissa kolumnissaan ”Sadan prosentin perintövero tasaisi pelimerkit” lasten oikeudesta periä vanhempansa. Puttonen argumentoi aivan oikein, ettei tällaista lähtökohtaista oikeutta ole, ja että perintö on harvoin ansaittua rahaa.

Näkökulman vainajan tahdosta moraaliargumenttina Puttonen sivuuttaa kuitenkin turhan huolimattomasti. Vainaja, joka testamenttia laatiessaan on ollut elävä yhteiskunnan jäsen, on tehnyt selväksi omien rahojensa toivotun käyttötarkoituksen. Perintöveron vastustaminen nojaa nimenomaan siihen moraaliseen periaatteeseen, että rahansa itse ansainnut ihminen on niiden suvereeni käyttäjä – myös kuoleman jälkeen sijoittuvissa transaktioissa.

Täydellistä perintöveroa ei voi kannattaa vaatimatta saman veron asettamista myös rahalahjoille ja hyväntekeväisyydelle. Vastikkeettomasti köyhälle ystävälle annettu rahasumma vääristää yhtä lailla taloudellista tasa-arvoa kuin aikuisille lapsille annettu perintö. Ainoa ero näissä rahansiirroissa on se, tapahtuvatko ne antajan tahdosta tämän eläessä vai ollessa jo kuollut.

Sadan prosentin perintöverotus tarkoittaisi johdonmukaisesti lahjoihin laajennettuna sitä, ettei ihmisten välillä olisi yhteiskunnassa mahdollista siirtyä vastikkeetonta rahaa. Jokaista rahansiirtoa varten tulisi löytyä kuitti tai tosite sen ansaitsemisesta, tai valtiolla olisi oikeus täysimääräisesti lunastaa siirtyvä raha yhteiseen käyttöön. Tällainen malli palvelisi lähtökohtien tasa-arvoa, mutta olisi täysin yksilönvapauksien vastaista. Jokaisella olkoon oikeus käyttää itse ansaitsemansa rahat toisten pyyteettömään auttamiseen, jos niin tahtoo.

Perintöveroa ei tule korottaa, vaan sen alentaminen on oikea suunta. Kyse ei ole saajan oikeudesta vastaanottaa rahaa vaan ansaitsijan oikeudesta antaa omaa – jo kertaalleen verotettua – rahaansa muille. Merkittävin uudistuksen tarve on kuitenkin siinä, että testamenttia tekevällä ihmisellä tulee olla täydet valtuudet määrätä rahansa käytöstä. Perinnönjaossa testamentilla on voitava ohittaa lakiosa, jos vainaja on näin toivonut.

Tämä uudistus löytyy myös Perussuomalaisten Nuorten tänään julkaistun normienpurkuohjelman sijalta 49.

]]>
19 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224917-perinnonjako-on-antajan-oikeus#comments Lahjavero Lähtökohtien tasa-arvo Perintövero Yksilönvapaudet Mon, 24 Oct 2016 09:20:17 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224917-perinnonjako-on-antajan-oikeus
Vääntöä perintöverosta http://jyrkipaldn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224428-vaantoa-perintoverosta <p>Perintövero on jälleen noussut päivän puheenaiheeksi hallitukselle ehdotetun perintöveroalennuksen, ja siitä seuranneen loanheittokamppanjan myötä. Kirvonnut keskustelu ei tietenkään yllätä, sillä perintövero jakaa hyvin tehokkaasti jyrkkiä ja järkkymättömiä mielipiteitä. Perintöveroa on usein yksinkertaisesti päätetty kannattaa tai vastustaa, ja vaikka usein perusteita ei löydetäkään, eivät muiden perusteet omaan mielipiteeseen vaikuta. Itse kuulun eittämättä kritisoimaani ryhmään, ja sen vuoksi ajattelin yrittää analysoida perintöveron kysymystä rautalangasta vääntäen. Lisään provosoivasti ja epäkorrektisti jokaisen argumentin perään myös oman tuomioni, mutta mielelläni vastailen sisällöllisiin kommentteihin ja lupaan muuttaa tuomioitani jos siihen annetaan hyvin argumentoiden syytä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perintöveroa usein vastustetaan seuraavankaltaisilla argumenteilla:</strong></p><p>&nbsp;</p><p>1. Miksi verottaa jo verotettua tuloa?</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä argumentti nojaa julkilausumattomaan lähtökohtaan perintöveron poikkeuksellisuudesta muihin tuloihin nähden. Täten argumentin kannalta olennaista on verotetaanko myös muita veronalaisia tuloja useampaan kertaan? Yksiselitteinen vastaus on tietysti kyllä. Saadessasi palkkaa, palkanmaksajasi on maksanut siitä jo oman osuutensa veroista. Hän taas sai palkkarahasi todennäköisesti asiakkaalta, joka maksoi sen omilla jo verotetuilla tuloillaan, josta päästäänkin syklin alkuun. Ainoastaan uutena rahana synnytettyä tuloa(=velkaa) ei ole verotettu aikaisemmin, ja tuollaiset tulot edustavat merkityksettömän pientä osaa kaikista rahallisista vaihdoista.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomio: argumentti on täyttä humpuukia</p><p>&nbsp;</p><p>2. Perinnönantajat ovat tehneet perinnön eteen töitä</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä argumentissa perinnönsaaja ja perinnönantaja ilmeisesti oletetaan samaksi henkilöksi. Tuo ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan he ovat täysin eri oikeustoimihenkilöitä. Perinnönantaja jättää perinnön, kun taas perinnönantaja saa sen tuloina, ja perinnönsaaja maksaa saamastaan perinnöstä verot. Perinnönsaaja ei ole maksanut tuosta tulosta veroja aikaisemmin, eikä välttämättä tehnyt sen eteen mitään. Sopivasti käsitteitä venyttämällä voisi tietysti argumentoida että perinnönsaajat useimmiten tekevät perintönsä eteen töitä esimerkiksi auttamalla mummia kukkien kastelussa, tai isää talvirenkaiden vaihdossa, mutta samanlaista keksittyä anekdoottihömppää voisi vaivatta keksiä kaikista muistakin tuloista. Voihan esimerkiksi sosiaalipummi käydä kastelemassa kelan pihassa kasvavia apiloita, joka viihdyttää veronmaksajia, joten hän siis tekee tukiensa eteen jotain ja siten on ne ansainnut omalla työllään!</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomio: argumentti on täyttä humpuukia</p><p>&nbsp;</p><p>3. Perintöverotus karkottaa rikkaat ja yritykset</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisen sarjan ainoa argumentti, joka ei merkittäviltä osin nojaa moraalifilosofiaan, ja vielä tarkemmin klassisen liberalismin asettamaan vanhentuneeseen dogmaattiseen moraaliabsolutismin kehikkoon, vaan on hyvin onnistunut seurauseettinen argumentti. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yritysten jatkamisen problematiikasta on saatu muutama hyvä tapauskertomus, ja vieläpä varsin ikävä sellainen. Hyvin harvassa ovat kuitenkin tapaukset, joissa erotus verotettavan osuuden ja perinnönsaajien maksukyvyn välillä on niin suuri että enemmistöääni menetettäisiin, ja vaikka niin kävisikin, se tuskin estäisi yrityksen jatkamista. &nbsp;Jos enemmistöääniosuutta ei ole alunperinkään, ei mitään reaalista ongelmaa ole, ainoastaan osuus yrityksestä pienenee hieman verojen seurauksena. Useissa tapauksissa ongelma ei siis todennäköisesti ole konkreettinen yrityksen jatkamisen este, vaan oikeastaan kyse on siitä että yrityksen perijöillä on heidän mielestään parempia vaihtoehtoja kuin jatkaa yritystään. Tuota voi olla hyvinkin vaikea muuttaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäys 1: Max Stenbäckin kommentin #5 johdosta teen kirjoitukseni tähän osaan lisäyksen. Eittämättä joissain tapauksissa pienehkön yrityksen arvo voi olla niin suuri ettei perijä&nbsp;sen veroista&nbsp;selviä, mutta kuitenkin niin pieni(tai yritys jostain muusta syystä epähoukutteleva), ettei kukaan ulkopuolinen halua siitä vähemmistöosuutta ostaa. Vähemmistöosuuden myyminen muista kuin osakeyhtiöistä on myös hyvin haasteellista. Noissa tapauksissa yritys menee väistämättä lihoiksi ilman että perijällä on mahdollisuutta jatkaa, ainakin jos lainanotto syystä tai toisesta ei onnistu(tai yrityksen tulot ovat niin epävarmoja että laina on typerä riski). Potentiaalisesti hyvinkin ikävä tilanne kaikille osapuolille, etenkin edesmenneelle perinnönjättäjälle, joka yrityksen rakensi ja unelmoi&nbsp;rakkaidensa sitä&nbsp;jatkavan, sekä&nbsp;perinnönsaajalle, joka unelmoi jatkavansa vanhempiensa(tai isovanhempiensa tai kenen vain)&nbsp;työtä. Mediassa pyörineessä Harvian tapauksessa tuota ongelmaa ei ollut, mutta eittämättä monessa pienemmässä perheyrityksessä se on olemassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Rikkaiden veropakoilu puolestaan on hyvin paljon perintöveroa laajempi - globaali, ongelma. Yhtälö, jossa muuttujina ovat kansallisvaltioihin sidottu verotus, miltei globaali vapaa liikkuvuus(kunhan massia riittää) ja käytännössä täysin globaali yksityisomistuksen turva, ei voi päättyä hyvin kenenkään muun kuin ökyrikkaan marginaalivähemmistön kannalta. Korotus veroihin kasvattaa rikkaiden painetta&nbsp; muuttaa muualle, jossa he saavat nauttia suuremmasta yhteiskunnallisesta etuoikeudesta, kun taas rikkaiden muutto lisää painetta laskea verotusta rahan houkuttelemiseksi maahan. Länsimaiden tasolla sementoitu monetaristinen rahapolitiikka ja budjettitasapainoon pyrkivä finanssipolitiikka heikentävät tilannetta entisestään. Noiden monoliittien vallitessa tästä ongelmasta voidaankin johtaa paljon suurempi moraalieettinen ja seurauseettinen dilemma. Demokratia ei ylety rahapolitiikkaan eivätkä finanssipolitiikan suuriin linjauksiin, markkinatalous määrittelee jokaisen yksilön elämän lähes täysin, ja sen hierarkiat muodostuvat täysin omistusten mukaan. Todellinen valta nykyajan yhteiskunnan puitteissa tulee siis omistuksista, ei äänistä tai hallituksilta. Voidaanko noin ollen edes puhua todellisesta demokratiasta kun muutama täysin demokraattisen prosessin ulkopuolella toimiva henkilö voi kiristää kokonaista kansakuntaa alistumaan tahtoonsa?</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomio: argumentti toimii, mutta herättää kysymyksiä yhteiskunnan tilasta</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seuraavaksi hypätään perintöveron kannattajien argumentteihin:</strong></p><p>&nbsp;</p><p>1) Perintövero tasaa yhteiskunnallista epätasa-arvoa</p><p>&nbsp;</p><p>Anekdoottitasolla noin voisi äkkiseltään kuvitella, mutta onko asia oikeasti noin? Voimme maalaisjärkitasolla olettaa että kun verotetaan rikkailta, elintasoerot tasaantuvat, mutta käykö perintöveron tapauksessa todellisuudessa noin? Vai aiheuttavatko muut perintöveron perimiseen liittyvässä yhtälössä pelaavat muuttujat tilanteen pahimmillaan jopa täysin päinvastaiseksi? Voiko olla niin että rikkaat kykenevät joka tapauksessa pyristelemään perintöverosta irti ja tekevät kaikkensa tehdäkseen niin, samalla kun keskiluokan(köyhiltähän perintöveroa ei kerätä lainkaan) mahdollisuus vaurastua sukupolvien yli estetään totaalisesti?</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkiksi sekä Yhdysvalloissa että Yhdistyneissä kuningaskunnissa korkein perintövero on hulppeat 40% (yli tuplat suomeen verrattuna!), mutta siitä huolimatta molemmissa maissa sosioekonominen liikkuvuus on maailman heikointa ja elintasoerot maailman huippua. &nbsp;Pienempiä perintöveroasteita taas löytyy Tanskasta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista, joissa kaikissa on hyvä sosioekonominen liikkuvuus ja suhteellisen pieni eriarvoisuus. Yhdysvalloissa eriarvoisuus räjähti käsiin Reaganin hallituskaudella, jolloin myös perintöveroa laskettiin merkittävästi. On kuitenkin mahdotonta päätellä kuinka suurta roolia perintövero yhtälössä pelaa. Ruotsissa perintövero poistettiin 2005, jota ennen, ja jonka jälkeen, eriarvoisuus on pysynyt jokseenkin samana, joskin on ollut jo 1980-luvulta lähtien nousutrendissä. Johtopäätökseksi voisi todeta että perintövero ei ainakaan takaa eriarvoisuuden pienenemistä, tai sen poisto suurentumista. Vaikutuksia on siis näillä tiedoilla hyvin vaikea arvioida. Aiheeseen tarkasti liittyviä tutkimuksia en nopealla selailulla löytänyt, mutta sellaiseen kyllä tutustuisin mielelläni. Scheve, Stasavage, 2012, sivuutti aihetta, mutta he tyytyivät toteamaan sotien jälkeisen rankan kokonaisverotuksen olleen merkittävässä roolissa, eivätkä he lähteneet erittelemään perintöveron osuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomio: argumentti toimii, jos perintövero todellisuudessa vähentää epätasa-arvoa, ja epätasa-arvo oletetaan pahaksi asiaksi, mitkä kummatkin ovat kuitenkin jossain määrin kyseenalaisia lähtökohtia.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi usein käytettyjä argumentteja ovat myös käänteiset argumentit vastustajien arsenaalista:</p><p>&nbsp;</p><p>2. Kaikkia muitakin tulonlähteitä verotetaan</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomio: argumentti toimii.</p><p>&nbsp;</p><p>3. Perintö on saajalleen vastikkeetonta ansaitsematonta tuloa</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomio: argumentti toimii.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perintövero on jälleen noussut päivän puheenaiheeksi hallitukselle ehdotetun perintöveroalennuksen, ja siitä seuranneen loanheittokamppanjan myötä. Kirvonnut keskustelu ei tietenkään yllätä, sillä perintövero jakaa hyvin tehokkaasti jyrkkiä ja järkkymättömiä mielipiteitä. Perintöveroa on usein yksinkertaisesti päätetty kannattaa tai vastustaa, ja vaikka usein perusteita ei löydetäkään, eivät muiden perusteet omaan mielipiteeseen vaikuta. Itse kuulun eittämättä kritisoimaani ryhmään, ja sen vuoksi ajattelin yrittää analysoida perintöveron kysymystä rautalangasta vääntäen. Lisään provosoivasti ja epäkorrektisti jokaisen argumentin perään myös oman tuomioni, mutta mielelläni vastailen sisällöllisiin kommentteihin ja lupaan muuttaa tuomioitani jos siihen annetaan hyvin argumentoiden syytä.

 

Perintöveroa usein vastustetaan seuraavankaltaisilla argumenteilla:

 

1. Miksi verottaa jo verotettua tuloa?

 

Tämä argumentti nojaa julkilausumattomaan lähtökohtaan perintöveron poikkeuksellisuudesta muihin tuloihin nähden. Täten argumentin kannalta olennaista on verotetaanko myös muita veronalaisia tuloja useampaan kertaan? Yksiselitteinen vastaus on tietysti kyllä. Saadessasi palkkaa, palkanmaksajasi on maksanut siitä jo oman osuutensa veroista. Hän taas sai palkkarahasi todennäköisesti asiakkaalta, joka maksoi sen omilla jo verotetuilla tuloillaan, josta päästäänkin syklin alkuun. Ainoastaan uutena rahana synnytettyä tuloa(=velkaa) ei ole verotettu aikaisemmin, ja tuollaiset tulot edustavat merkityksettömän pientä osaa kaikista rahallisista vaihdoista.

 

Tuomio: argumentti on täyttä humpuukia

 

2. Perinnönantajat ovat tehneet perinnön eteen töitä

 

Tässä argumentissa perinnönsaaja ja perinnönantaja ilmeisesti oletetaan samaksi henkilöksi. Tuo ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan he ovat täysin eri oikeustoimihenkilöitä. Perinnönantaja jättää perinnön, kun taas perinnönantaja saa sen tuloina, ja perinnönsaaja maksaa saamastaan perinnöstä verot. Perinnönsaaja ei ole maksanut tuosta tulosta veroja aikaisemmin, eikä välttämättä tehnyt sen eteen mitään. Sopivasti käsitteitä venyttämällä voisi tietysti argumentoida että perinnönsaajat useimmiten tekevät perintönsä eteen töitä esimerkiksi auttamalla mummia kukkien kastelussa, tai isää talvirenkaiden vaihdossa, mutta samanlaista keksittyä anekdoottihömppää voisi vaivatta keksiä kaikista muistakin tuloista. Voihan esimerkiksi sosiaalipummi käydä kastelemassa kelan pihassa kasvavia apiloita, joka viihdyttää veronmaksajia, joten hän siis tekee tukiensa eteen jotain ja siten on ne ansainnut omalla työllään!

 

Tuomio: argumentti on täyttä humpuukia

 

3. Perintöverotus karkottaa rikkaat ja yritykset

 

Ensimmäisen sarjan ainoa argumentti, joka ei merkittäviltä osin nojaa moraalifilosofiaan, ja vielä tarkemmin klassisen liberalismin asettamaan vanhentuneeseen dogmaattiseen moraaliabsolutismin kehikkoon, vaan on hyvin onnistunut seurauseettinen argumentti.  

 

Yritysten jatkamisen problematiikasta on saatu muutama hyvä tapauskertomus, ja vieläpä varsin ikävä sellainen. Hyvin harvassa ovat kuitenkin tapaukset, joissa erotus verotettavan osuuden ja perinnönsaajien maksukyvyn välillä on niin suuri että enemmistöääni menetettäisiin, ja vaikka niin kävisikin, se tuskin estäisi yrityksen jatkamista.  Jos enemmistöääniosuutta ei ole alunperinkään, ei mitään reaalista ongelmaa ole, ainoastaan osuus yrityksestä pienenee hieman verojen seurauksena. Useissa tapauksissa ongelma ei siis todennäköisesti ole konkreettinen yrityksen jatkamisen este, vaan oikeastaan kyse on siitä että yrityksen perijöillä on heidän mielestään parempia vaihtoehtoja kuin jatkaa yritystään. Tuota voi olla hyvinkin vaikea muuttaa.

 

Lisäys 1: Max Stenbäckin kommentin #5 johdosta teen kirjoitukseni tähän osaan lisäyksen. Eittämättä joissain tapauksissa pienehkön yrityksen arvo voi olla niin suuri ettei perijä sen veroista selviä, mutta kuitenkin niin pieni(tai yritys jostain muusta syystä epähoukutteleva), ettei kukaan ulkopuolinen halua siitä vähemmistöosuutta ostaa. Vähemmistöosuuden myyminen muista kuin osakeyhtiöistä on myös hyvin haasteellista. Noissa tapauksissa yritys menee väistämättä lihoiksi ilman että perijällä on mahdollisuutta jatkaa, ainakin jos lainanotto syystä tai toisesta ei onnistu(tai yrityksen tulot ovat niin epävarmoja että laina on typerä riski). Potentiaalisesti hyvinkin ikävä tilanne kaikille osapuolille, etenkin edesmenneelle perinnönjättäjälle, joka yrityksen rakensi ja unelmoi rakkaidensa sitä jatkavan, sekä perinnönsaajalle, joka unelmoi jatkavansa vanhempiensa(tai isovanhempiensa tai kenen vain) työtä. Mediassa pyörineessä Harvian tapauksessa tuota ongelmaa ei ollut, mutta eittämättä monessa pienemmässä perheyrityksessä se on olemassa.

 

Rikkaiden veropakoilu puolestaan on hyvin paljon perintöveroa laajempi - globaali, ongelma. Yhtälö, jossa muuttujina ovat kansallisvaltioihin sidottu verotus, miltei globaali vapaa liikkuvuus(kunhan massia riittää) ja käytännössä täysin globaali yksityisomistuksen turva, ei voi päättyä hyvin kenenkään muun kuin ökyrikkaan marginaalivähemmistön kannalta. Korotus veroihin kasvattaa rikkaiden painetta  muuttaa muualle, jossa he saavat nauttia suuremmasta yhteiskunnallisesta etuoikeudesta, kun taas rikkaiden muutto lisää painetta laskea verotusta rahan houkuttelemiseksi maahan. Länsimaiden tasolla sementoitu monetaristinen rahapolitiikka ja budjettitasapainoon pyrkivä finanssipolitiikka heikentävät tilannetta entisestään. Noiden monoliittien vallitessa tästä ongelmasta voidaankin johtaa paljon suurempi moraalieettinen ja seurauseettinen dilemma. Demokratia ei ylety rahapolitiikkaan eivätkä finanssipolitiikan suuriin linjauksiin, markkinatalous määrittelee jokaisen yksilön elämän lähes täysin, ja sen hierarkiat muodostuvat täysin omistusten mukaan. Todellinen valta nykyajan yhteiskunnan puitteissa tulee siis omistuksista, ei äänistä tai hallituksilta. Voidaanko noin ollen edes puhua todellisesta demokratiasta kun muutama täysin demokraattisen prosessin ulkopuolella toimiva henkilö voi kiristää kokonaista kansakuntaa alistumaan tahtoonsa?

 

Tuomio: argumentti toimii, mutta herättää kysymyksiä yhteiskunnan tilasta

 

Seuraavaksi hypätään perintöveron kannattajien argumentteihin:

 

1) Perintövero tasaa yhteiskunnallista epätasa-arvoa

 

Anekdoottitasolla noin voisi äkkiseltään kuvitella, mutta onko asia oikeasti noin? Voimme maalaisjärkitasolla olettaa että kun verotetaan rikkailta, elintasoerot tasaantuvat, mutta käykö perintöveron tapauksessa todellisuudessa noin? Vai aiheuttavatko muut perintöveron perimiseen liittyvässä yhtälössä pelaavat muuttujat tilanteen pahimmillaan jopa täysin päinvastaiseksi? Voiko olla niin että rikkaat kykenevät joka tapauksessa pyristelemään perintöverosta irti ja tekevät kaikkensa tehdäkseen niin, samalla kun keskiluokan(köyhiltähän perintöveroa ei kerätä lainkaan) mahdollisuus vaurastua sukupolvien yli estetään totaalisesti?

 

Esimerkiksi sekä Yhdysvalloissa että Yhdistyneissä kuningaskunnissa korkein perintövero on hulppeat 40% (yli tuplat suomeen verrattuna!), mutta siitä huolimatta molemmissa maissa sosioekonominen liikkuvuus on maailman heikointa ja elintasoerot maailman huippua.  Pienempiä perintöveroasteita taas löytyy Tanskasta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista, joissa kaikissa on hyvä sosioekonominen liikkuvuus ja suhteellisen pieni eriarvoisuus. Yhdysvalloissa eriarvoisuus räjähti käsiin Reaganin hallituskaudella, jolloin myös perintöveroa laskettiin merkittävästi. On kuitenkin mahdotonta päätellä kuinka suurta roolia perintövero yhtälössä pelaa. Ruotsissa perintövero poistettiin 2005, jota ennen, ja jonka jälkeen, eriarvoisuus on pysynyt jokseenkin samana, joskin on ollut jo 1980-luvulta lähtien nousutrendissä. Johtopäätökseksi voisi todeta että perintövero ei ainakaan takaa eriarvoisuuden pienenemistä, tai sen poisto suurentumista. Vaikutuksia on siis näillä tiedoilla hyvin vaikea arvioida. Aiheeseen tarkasti liittyviä tutkimuksia en nopealla selailulla löytänyt, mutta sellaiseen kyllä tutustuisin mielelläni. Scheve, Stasavage, 2012, sivuutti aihetta, mutta he tyytyivät toteamaan sotien jälkeisen rankan kokonaisverotuksen olleen merkittävässä roolissa, eivätkä he lähteneet erittelemään perintöveron osuutta.

 

Tuomio: argumentti toimii, jos perintövero todellisuudessa vähentää epätasa-arvoa, ja epätasa-arvo oletetaan pahaksi asiaksi, mitkä kummatkin ovat kuitenkin jossain määrin kyseenalaisia lähtökohtia.

 

Lisäksi usein käytettyjä argumentteja ovat myös käänteiset argumentit vastustajien arsenaalista:

 

2. Kaikkia muitakin tulonlähteitä verotetaan

 

Tuomio: argumentti toimii.

 

3. Perintö on saajalleen vastikkeetonta ansaitsematonta tuloa

 

Tuomio: argumentti toimii.

]]>
12 http://jyrkipaldn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224428-vaantoa-perintoverosta#comments Eriarvoisuus Perintövero Verotus Fri, 14 Oct 2016 15:38:19 +0000 Jyrki Paldán http://jyrkipaldn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224428-vaantoa-perintoverosta
Perintövero pois, koska? http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska <p>Itse olen jälleen kerran ihmetellyt, että miksi perintöverotusta halutaan keventää (<a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/perintoverotus-jakaa-mielipiteet-vahvasti-oikeudenmukaisuutta-vai-pienta-napertelya/6030906">Maikkarin uutinen</a>). Ilmeisesti oman nilkan jäytäminen on kivaa haluamalla maksaa tavan tallaajana miljoonaperijöiden verot ja EK:n ynnä muiden instanssien propaganda on uponnut. Keskityn myyntikelpoiseen omaisuuteen, en esim leskeksi jääneen asuntohuoliin tai mielikuvitushenkilöihin jotka hoitivat vanhempiensa perheyrityksen kukoistukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen toki ymmärrän, että ärsyttää maksaa veroa jostain mummonmökistä, vaikkei sillä oikeasti olisi käyttöä tai edes jälleenmyyntiarvoa (itseäkin ärsyttäisi).&nbsp; Eniten vastustavissa tuntuu olevan myös näidä joiden kumminkaimojen piti ottaa hirmuiset pankkilainat, että oli varaa periä. Lisäksi eniten perivät tekevät kikkailujaan, jotta veroa menisi mahdollisimman vähän, veronkiertoa vaikka miten -suunnitteluksi väitettäisiinkin. On myöskin se peritty omaisuus jo kertaallen verotettu ja kateusvero ja yhyyhy voi voi.&nbsp; Näiden syiden takia haluttaisiin entisestään alentaa perintöveroa. Veroa, jota saat rahan arvoisesta omaisuudesta, jonka eteen et ole tehnyt mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta on nurinkurista, että mitä vähemmän olet tehnyt rahan eteen, niin sitä vähemmän sitä verotetaan. Lottovoitonkin eteen pitää tehdä sen verran, että ostaa kupongin. Perinnön voit saada ihan vain koska voitit siittiöiden uintikilpailun.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvassa Veronmaksajien keskusliiton laskelmien pohjalta tehty kuva käteen jäävästä osuudesta eri rahasummille, ansiotuloveroihin ei ole laskettu mukaan pakollisia vakuutusmaksuja (koska nehän ovat tavallaan maksua palkolliselle itselleen).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itse olen jälleen kerran ihmetellyt, että miksi perintöverotusta halutaan keventää (Maikkarin uutinen). Ilmeisesti oman nilkan jäytäminen on kivaa haluamalla maksaa tavan tallaajana miljoonaperijöiden verot ja EK:n ynnä muiden instanssien propaganda on uponnut. Keskityn myyntikelpoiseen omaisuuteen, en esim leskeksi jääneen asuntohuoliin tai mielikuvitushenkilöihin jotka hoitivat vanhempiensa perheyrityksen kukoistukseen.

 

Sen toki ymmärrän, että ärsyttää maksaa veroa jostain mummonmökistä, vaikkei sillä oikeasti olisi käyttöä tai edes jälleenmyyntiarvoa (itseäkin ärsyttäisi).  Eniten vastustavissa tuntuu olevan myös näidä joiden kumminkaimojen piti ottaa hirmuiset pankkilainat, että oli varaa periä. Lisäksi eniten perivät tekevät kikkailujaan, jotta veroa menisi mahdollisimman vähän, veronkiertoa vaikka miten -suunnitteluksi väitettäisiinkin. On myöskin se peritty omaisuus jo kertaallen verotettu ja kateusvero ja yhyyhy voi voi.  Näiden syiden takia haluttaisiin entisestään alentaa perintöveroa. Veroa, jota saat rahan arvoisesta omaisuudesta, jonka eteen et ole tehnyt mitään.

 

Minusta on nurinkurista, että mitä vähemmän olet tehnyt rahan eteen, niin sitä vähemmän sitä verotetaan. Lottovoitonkin eteen pitää tehdä sen verran, että ostaa kupongin. Perinnön voit saada ihan vain koska voitit siittiöiden uintikilpailun.

 

Kuvassa Veronmaksajien keskusliiton laskelmien pohjalta tehty kuva käteen jäävästä osuudesta eri rahasummille, ansiotuloveroihin ei ole laskettu mukaan pakollisia vakuutusmaksuja (koska nehän ovat tavallaan maksua palkolliselle itselleen).

]]>
6 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska#comments Ansioverotus Pääomaverotus Perintövero Tue, 23 Aug 2016 13:22:18 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska
Jäähyväiset ja vero perään. http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190172-jaahyvaiset-ja-vero-peraan <p>Luin muutama vuosi sitten blogin, jossa manattiin suomalaista himoverottamista, yksi asia mitä blogisti huomioi oli maastapoistumisveron puute. Eipä mennyt aikaakaan kun tämänkin ehdottamista verohalllinosta kerittiin ehdottamaan.</p><p>Ei ole syytä parjata niitä, jotka suomesta muuttavat pois perintöveroja pakoon, vaan verojärjestelmää, jossa moneen kertaan veroa maksaneesta yhtiöstä pitää sukupolvenvaihdoksen kohdalla karhuta markkina-arvon verran lisää veroa. Olisi paljon reilumpaa periä ruotsin malliin veroa vasta siinä vaiheessa, kun perinnöksi saatua omaisuutta ryhdytään myymään.</p><p>Eipä sillä että tämä olisi ainoa omituinen veroehdotus tai vero mitä maassamme peritään, mutta kansakunnalle tämä malli tekee urakalla hallaa, VVM:n budjetti on vaatimattomat 17mrd&euro;, tuossa on tarkastamisen varaa jos henkilökunnalla on aikaa pohtia näinkin laadukkaita ajatuksia kuin maastapoistumisvero.</p><p>Nuorena sitä ihmetteli DDR:n meininkiä kun ihmisiä estettiin poistumasta maasta aseiden voimin, ei liene suurta eroa tapahtuuko sama poistumisen estäminen vaaditus pankkitakauksen voimin. Jos yhtään asiaa osaa ennustaa suomen verotuskäytäntöjen kehtittymistä ennakoiden ( väliaikainen autovero, tilapäinen käyttömaksu, ylevero...)&nbsp; ja tämäkin hirvitys menisi jossakin dystooppisessa painajaisessa läpi, hintalappua poistumiselle hilattaisiin joka vuosi vähän eteenpäin, kunnes saavutettaisiin taso milloin normaalin palkansaajan ei ole missään vaiheessa taloudellisesti mahdollista harkita. Välillä tietysti kaikki varakkaammat ovat poistuneet ja verokertymän pienetessä sitä veroa täytyy tietenkin nostaa ja nostaa...</p><p>Yleensä kun näitä totaalisia aivopieruja tulee ilmi, niin ne jäävät jotenkin oudosti virkakoneistoon elämään, ne otetaan uudelleen ja uudelleen pöydälle, kunnes joku ehdottaa niitä oikeasti toteutukseen, puhtaan sattuman, vaikeiden hallitusneuvotteluiden, tai tilapäisen savuverhon tarpeen vuoksi.</p><p>Nyt kun tätä seuraavaa eduskuntaa valitaan, on ehkä aiheellista kysyä myös kannattaako oma ehdokas kansalaisuuden rajojen ulkopuolella tapahtuvan nauttimisen verottamista.</p><p>Itse en kannata, koskaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin muutama vuosi sitten blogin, jossa manattiin suomalaista himoverottamista, yksi asia mitä blogisti huomioi oli maastapoistumisveron puute. Eipä mennyt aikaakaan kun tämänkin ehdottamista verohalllinosta kerittiin ehdottamaan.

Ei ole syytä parjata niitä, jotka suomesta muuttavat pois perintöveroja pakoon, vaan verojärjestelmää, jossa moneen kertaan veroa maksaneesta yhtiöstä pitää sukupolvenvaihdoksen kohdalla karhuta markkina-arvon verran lisää veroa. Olisi paljon reilumpaa periä ruotsin malliin veroa vasta siinä vaiheessa, kun perinnöksi saatua omaisuutta ryhdytään myymään.

Eipä sillä että tämä olisi ainoa omituinen veroehdotus tai vero mitä maassamme peritään, mutta kansakunnalle tämä malli tekee urakalla hallaa, VVM:n budjetti on vaatimattomat 17mrd€, tuossa on tarkastamisen varaa jos henkilökunnalla on aikaa pohtia näinkin laadukkaita ajatuksia kuin maastapoistumisvero.

Nuorena sitä ihmetteli DDR:n meininkiä kun ihmisiä estettiin poistumasta maasta aseiden voimin, ei liene suurta eroa tapahtuuko sama poistumisen estäminen vaaditus pankkitakauksen voimin. Jos yhtään asiaa osaa ennustaa suomen verotuskäytäntöjen kehtittymistä ennakoiden ( väliaikainen autovero, tilapäinen käyttömaksu, ylevero...)  ja tämäkin hirvitys menisi jossakin dystooppisessa painajaisessa läpi, hintalappua poistumiselle hilattaisiin joka vuosi vähän eteenpäin, kunnes saavutettaisiin taso milloin normaalin palkansaajan ei ole missään vaiheessa taloudellisesti mahdollista harkita. Välillä tietysti kaikki varakkaammat ovat poistuneet ja verokertymän pienetessä sitä veroa täytyy tietenkin nostaa ja nostaa...

Yleensä kun näitä totaalisia aivopieruja tulee ilmi, niin ne jäävät jotenkin oudosti virkakoneistoon elämään, ne otetaan uudelleen ja uudelleen pöydälle, kunnes joku ehdottaa niitä oikeasti toteutukseen, puhtaan sattuman, vaikeiden hallitusneuvotteluiden, tai tilapäisen savuverhon tarpeen vuoksi.

Nyt kun tätä seuraavaa eduskuntaa valitaan, on ehkä aiheellista kysyä myös kannattaako oma ehdokas kansalaisuuden rajojen ulkopuolella tapahtuvan nauttimisen verottamista.

Itse en kannata, koskaan.

]]>
0 http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190172-jaahyvaiset-ja-vero-peraan#comments IPU Jäähyväisvero Maastamuutto Perintövero Wed, 18 Mar 2015 14:20:03 +0000 Janne Tervonen http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190172-jaahyvaiset-ja-vero-peraan
Perintövero on kohtuuton rangaistus http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190122-perintovero-on-kohtuuton-rangaistus <p>Kautta ihmiskunnan historian&nbsp;ihmiset ovat tehneet työtä rakentaakseen&nbsp;lapsilleen paremman maailman kuin mihin itse syntyivät. Niin suomalaisissa toimistoissa ja tehdashalleissa kuin kolmannen maailman maiden hikipajoissakin työskentelee&nbsp;miljardeja&nbsp;epäitsekkäitä ihmisiä, jotka haluavat omalla työllään antaa lapsilleen mahdollisuuden elää parempaa elämää. Jälkikasvustaan huolehtimista ja heille paremman tulevaisuuden luomista&nbsp;pidetään universaalisti&nbsp;vanhempien velvollisuutena ja tinkimättömänä hyveenä.&nbsp;Paitsi tietysti Suomessa.</p><p>Täällä vanhempien vastuu lapsistaan on ulkoistettu julkishallinnolle, joka rajoittaa mustasukkaisesti sitä, kuinka paljon vanhemmat saavat lapsiaan tukea ilman tuntuvia sanktioita. Jos autat perhettäsi liikaa, on rangaistuksena raippavero ja rikollisen leima. Suomessa lasten hyvinvoinnista ja paremman huomisen luomisesta puhutaan vain&nbsp;silloin, kun ollaan korottamassa vanhoja veroja tai keksimässä uusia sellaisia. Ja kun kasvaneen verotaakan&nbsp;köyhdyttämät suomalaiset ajautuvat entistä riippuvaisemmiksi valtion luomista tukimekanismeista,&nbsp;selittää moni poliitikko silmät kirkkaina, kuinka yhteiskuntamme on taas piirun verran oikeudenmukaisempi&nbsp;paikka.</p><p>Auta armias, jos haluat ostaa lapsellesi paremman koulutuksen tai vaikkapa asunnon säästääksesi hänet siltä asuntolainahelvetiltä, missä miljoonat suomalaiset tälläkin hetkellä kituvat. Puhumattakaan siitä, että vuosikymmenien määrätietoisella työnteolla rakennat itsellesi&nbsp;yrityksen, jonka haluat&nbsp;jättää jälkipolvillesi työllistäjäksi ja&nbsp;tulevaisuuden turvaksi.&nbsp;<a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/perintoveropakolaisille-tyrmays-itsekas-valinta-aarimmaisen-suurituloiselta/4636204" target="_blank">&rdquo;Kehtaatkin&nbsp;suojella omaisuuttasi valtiolta, itsekäs riistäjä!&rdquo;</a>, huudahtaa maksamistasi verorahoista palkkansa saava poliittinen broileri.&nbsp;Toinen samanlainen kysyy:&nbsp;<a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/vniinisto_perintovero-21758" target="_blank">&rdquo;Etkö ymmärrä, että menestyksesi ei ole omaa ansiotasi?&rdquo;</a>.&nbsp;&rdquo;<a href="http://yle.fi/uutiset/veroprofessori_perintoveron_poistolla_suomi_yha_rajummin_kahden_kerroksen_vakea/7342386" target="_blank">Luokkayhteiskunta</a>,&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/antti_rinne_perintovero_ei_ole_kateusvero/7345476" target="_blank">epäoikeudenmukaista</a>,&nbsp;<a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Lapintien%20puhe%20Turussa-19834" target="_blank">rintamakarkuri</a>!&rdquo;, parkuu&nbsp;joukko sinulle tuntemattomia&nbsp;sivustakatsojia, joiden mielestä&nbsp;sinun tulisi pönkittää omaisuudellasi valtiokoneiston toimintaa eikä oman perheensä hyvinvointia.</p><p>Mitäpä, jos Koskelan Jussin olisi pitänyt torppansa lisäksi rakentaa 4 torppaa pappilan käyttöön? Tai jos Jussin kuollessa&nbsp;rakentamastaan torpasta olisi viety katto ja pari seinää poltettavaksi pappilan kakluuneissa ennen kuin Akseli perheineen olisi saanut asettua taloksi pirttiin? Jos Koskeloiden tällaista menettelyä&nbsp;vastustaessa heidät olisi haukuttu ahneiksi isänmaanpettureiksi ja rintamakarkureiksi, olisi sisällissota alkanut vuosia aikaisemmin. Yksikään tämän&nbsp;päivän poliitikko ei uskalla edes sivulauseessa luonnehtia moisia skenaarioita oikeudenmukaiseksi, mutta silti samat ihmiset&nbsp;puhuvat jatkuvasti&nbsp;veronkorotusten puolesta.</p><p>Jokaisesta työlläsi tienaamasta satasesta valtio on vienyt 65-80&nbsp;euroa erilaisina veroina.&nbsp;Tästä maksamastasi epäinhimillisestä verotaakasta huolimatta johtavat poliitikkomme katsovat, että&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/urpilainen_hammastelee_wahlroosin_muuttoilmoitusta_rikkaiden_osallistuttava_talkoisiin/7182404" target="_blank">sinä kiittämätön luopio olet ollut vain taakka tälle yhteiskunnalle</a>. Jos&nbsp;oletkin saanut jotain säästöön itseäsi tai lapsiasi varten, on se vain merkki siitä, ettei sinua vielä ole verotettu tarpeeksi. Muista paikkasi tässä yhteiskunnassa ja unohda perheesi hyvinvointi, työmuurahainen. Koska valtio on hyvää hyvyyttään antanut sinun menestyä, olet&nbsp;sille&nbsp;ikuisessa kiitollisuudenvelassa, kuolemaasi asti ja vielä sen jälkeenkin.</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/keskiluokka_maksaisi_perintoveron_poistamisen/7870426" target="_blank">YLE:n uutisen</a>&nbsp;mukaan elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (<a href="http://www.etla.fi/rahoitus/" target="_blank">ETLA</a>), valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (<a href="http://www.vatt.fi/" target="_blank">VATT</a>),&nbsp;<a href="http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php" target="_blank">talouspolitiikan arviointineuvoston</a>, sekä Hetemäen suuren verotyöryhmän johtopäätös on se, että perintöveron mahdollisen poiston maksavat keskituloiset. Tämä oletus tietysti lähtee siitä perusolettamuksesta, ettei julkisen sektorin menoja missään maailmantilanteessa tulla karsimaan eikä kukaan koskaan muuta Suomesta perintöverotusta karkuun. Koska näistä jälkimmäinen jo toteutuu, on syytä&nbsp;olettaa ensimmäisenkin olevan edessä lähitulevaisuudessa. Leikkauskohteita miettiessä juolahtaakin mieleen kysymys, että mihin tarvitsemme nämä neljä edellä mainittua julkisrahoitteista&nbsp;entiteettiä&nbsp;toteamaan tismalleen saman asian, ja kuka niiden kulut mahtaa maksaa?</p><p>Veropoliittinen keskustelu on viime aikoina pyörinyt veroasteen korottamisen&nbsp;ja verotukseen liittyvien uusien&nbsp;pakkokeinojen ympärillä sen sijaan, että ihmisten, yritysten ja pääomien pakenemisen hillitsemiseksi oltaisiin mietitty, miten saamme muutettua suomalaista verotusta kilpailukykyiseksi, kannustavaksi ja oikeudenmukaiseksi. Verottajan ratkaisu ongelmaan on kuin Pahkasiasta tai painajaisunesta; Pohjois-Koreastakin tuttuna keinona ollaan&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/2015031819377769_ta.shtml" target="_blank">maastamuuttajille pystyttämässä muuria</a>, joka hidastaisi muuttoliikettä tästä &rdquo;hyvinvointivaltioksi&rdquo; kutsutusta verodiktatuurista.</p><p>Ei ole oikeudenmukaista saati järkevää, että oman perheensä auttaminen on&nbsp;raippaverolla rangaistava teko. Niinpä perintöverosta ja varainsiirtoverosta pitäisi luopua ja siirtyä maltilliseen myynti- tai luovutusvoittoverotukseen, kuten Ruotsissa. Verotuloihin jäävä potentiaalinen kuoppa voidaan kattaa leikkaamalla valtion menoja esimerkiksi päällekkäisten tutkimuslaitosten, neuvostojen ja työryhmien budjetteja leikkaamalla.</p><p>Muista äänestää viisaasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kautta ihmiskunnan historian ihmiset ovat tehneet työtä rakentaakseen lapsilleen paremman maailman kuin mihin itse syntyivät. Niin suomalaisissa toimistoissa ja tehdashalleissa kuin kolmannen maailman maiden hikipajoissakin työskentelee miljardeja epäitsekkäitä ihmisiä, jotka haluavat omalla työllään antaa lapsilleen mahdollisuuden elää parempaa elämää. Jälkikasvustaan huolehtimista ja heille paremman tulevaisuuden luomista pidetään universaalisti vanhempien velvollisuutena ja tinkimättömänä hyveenä. Paitsi tietysti Suomessa.

Täällä vanhempien vastuu lapsistaan on ulkoistettu julkishallinnolle, joka rajoittaa mustasukkaisesti sitä, kuinka paljon vanhemmat saavat lapsiaan tukea ilman tuntuvia sanktioita. Jos autat perhettäsi liikaa, on rangaistuksena raippavero ja rikollisen leima. Suomessa lasten hyvinvoinnista ja paremman huomisen luomisesta puhutaan vain silloin, kun ollaan korottamassa vanhoja veroja tai keksimässä uusia sellaisia. Ja kun kasvaneen verotaakan köyhdyttämät suomalaiset ajautuvat entistä riippuvaisemmiksi valtion luomista tukimekanismeista, selittää moni poliitikko silmät kirkkaina, kuinka yhteiskuntamme on taas piirun verran oikeudenmukaisempi paikka.

Auta armias, jos haluat ostaa lapsellesi paremman koulutuksen tai vaikkapa asunnon säästääksesi hänet siltä asuntolainahelvetiltä, missä miljoonat suomalaiset tälläkin hetkellä kituvat. Puhumattakaan siitä, että vuosikymmenien määrätietoisella työnteolla rakennat itsellesi yrityksen, jonka haluat jättää jälkipolvillesi työllistäjäksi ja tulevaisuuden turvaksi. ”Kehtaatkin suojella omaisuuttasi valtiolta, itsekäs riistäjä!”, huudahtaa maksamistasi verorahoista palkkansa saava poliittinen broileri. Toinen samanlainen kysyy: ”Etkö ymmärrä, että menestyksesi ei ole omaa ansiotasi?”. ”Luokkayhteiskuntaepäoikeudenmukaistarintamakarkuri!”, parkuu joukko sinulle tuntemattomia sivustakatsojia, joiden mielestä sinun tulisi pönkittää omaisuudellasi valtiokoneiston toimintaa eikä oman perheensä hyvinvointia.

Mitäpä, jos Koskelan Jussin olisi pitänyt torppansa lisäksi rakentaa 4 torppaa pappilan käyttöön? Tai jos Jussin kuollessa rakentamastaan torpasta olisi viety katto ja pari seinää poltettavaksi pappilan kakluuneissa ennen kuin Akseli perheineen olisi saanut asettua taloksi pirttiin? Jos Koskeloiden tällaista menettelyä vastustaessa heidät olisi haukuttu ahneiksi isänmaanpettureiksi ja rintamakarkureiksi, olisi sisällissota alkanut vuosia aikaisemmin. Yksikään tämän päivän poliitikko ei uskalla edes sivulauseessa luonnehtia moisia skenaarioita oikeudenmukaiseksi, mutta silti samat ihmiset puhuvat jatkuvasti veronkorotusten puolesta.

Jokaisesta työlläsi tienaamasta satasesta valtio on vienyt 65-80 euroa erilaisina veroina. Tästä maksamastasi epäinhimillisestä verotaakasta huolimatta johtavat poliitikkomme katsovat, että sinä kiittämätön luopio olet ollut vain taakka tälle yhteiskunnalle. Jos oletkin saanut jotain säästöön itseäsi tai lapsiasi varten, on se vain merkki siitä, ettei sinua vielä ole verotettu tarpeeksi. Muista paikkasi tässä yhteiskunnassa ja unohda perheesi hyvinvointi, työmuurahainen. Koska valtio on hyvää hyvyyttään antanut sinun menestyä, olet sille ikuisessa kiitollisuudenvelassa, kuolemaasi asti ja vielä sen jälkeenkin.

YLE:n uutisen mukaan elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA), valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), talouspolitiikan arviointineuvoston, sekä Hetemäen suuren verotyöryhmän johtopäätös on se, että perintöveron mahdollisen poiston maksavat keskituloiset. Tämä oletus tietysti lähtee siitä perusolettamuksesta, ettei julkisen sektorin menoja missään maailmantilanteessa tulla karsimaan eikä kukaan koskaan muuta Suomesta perintöverotusta karkuun. Koska näistä jälkimmäinen jo toteutuu, on syytä olettaa ensimmäisenkin olevan edessä lähitulevaisuudessa. Leikkauskohteita miettiessä juolahtaakin mieleen kysymys, että mihin tarvitsemme nämä neljä edellä mainittua julkisrahoitteista entiteettiä toteamaan tismalleen saman asian, ja kuka niiden kulut mahtaa maksaa?

Veropoliittinen keskustelu on viime aikoina pyörinyt veroasteen korottamisen ja verotukseen liittyvien uusien pakkokeinojen ympärillä sen sijaan, että ihmisten, yritysten ja pääomien pakenemisen hillitsemiseksi oltaisiin mietitty, miten saamme muutettua suomalaista verotusta kilpailukykyiseksi, kannustavaksi ja oikeudenmukaiseksi. Verottajan ratkaisu ongelmaan on kuin Pahkasiasta tai painajaisunesta; Pohjois-Koreastakin tuttuna keinona ollaan maastamuuttajille pystyttämässä muuria, joka hidastaisi muuttoliikettä tästä ”hyvinvointivaltioksi” kutsutusta verodiktatuurista.

Ei ole oikeudenmukaista saati järkevää, että oman perheensä auttaminen on raippaverolla rangaistava teko. Niinpä perintöverosta ja varainsiirtoverosta pitäisi luopua ja siirtyä maltilliseen myynti- tai luovutusvoittoverotukseen, kuten Ruotsissa. Verotuloihin jäävä potentiaalinen kuoppa voidaan kattaa leikkaamalla valtion menoja esimerkiksi päällekkäisten tutkimuslaitosten, neuvostojen ja työryhmien budjetteja leikkaamalla.

Muista äänestää viisaasti.

]]>
20 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190122-perintovero-on-kohtuuton-rangaistus#comments Byroslavia Perintövero Sääntely Verotus Wed, 18 Mar 2015 07:46:53 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190122-perintovero-on-kohtuuton-rangaistus
Yrittäjä ei pelkää verottajaa, vaan äkillistä muutosta http://sallamaaritmarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190056-yrittaja-ei-pelkaa-verottajaa-vaan-akillista-muutosta <p><strong>Suomalainen työllistävä, perheellinen, yrittäjä on yhteiskunnan vastuullisimpia toimijoita. Hän ei ole yksin vastuussa vain itsestään ja perheestään vaan epäsuorasti jokaisesta henkilöstön jäsenestä ja heidän perheistään.</strong></p><p>Juuri ennen joulua suomalaislehdet täyttyivät kiljuvista otsikoista, joissa parjattiin perintöveropakolaista. Kiire joulunviettoon sumensi arviointikyvyn eivätkä professoritkaan tunnistaneet tosiasioita. Niistä ensimmäinen on, että perintöveroa ei paeta. Meistä jokainen pakenee vain äkillistä ja odottamatonta muutosta, kuolemaa.</p><p>Kohutussa tapauksessa perijöitä on neljä tai enemmän. Äkillisen kuoleman aiheuttaman hallitsemattoman sukupolvenvaihdoksen seurauksena tulisi ilmoitettu n. 20% perintövero.</p><p>Kenelläkään suomalaisella ei ole velvoitetta julkaista omaisuutensa suuruutta. Omaisuus on julkista usein vain pörssiyhtiöiden kohdalla pörssilain niin vaatiessa. Tarkemmin pörssiyhtiöiden pitää ilmoittaa tuloksestaan vähintään neljännesvuosittain. Ilmoitetussa tapauksessa ei kyse kuitenkaan ole pörssiyhtiöstä, mutta konsernin julkinen vuosikertomus vuodelta 2013 kertoo asiantuntijoille tarvittavat tiedot yritysomaisuuden mittaluokasta pitäviin arvioihin. Niihin arvioihin, joita emme ole saaneet lukea.</p><p><strong>Testamentti &ndash; kova mutta välttämätön</strong><br /><br />Suurten ja suurehkojen yritysperintöjen kohdalla testamentti on verotuksellisesti elintärkeä asiakirja perittävän yrityksen ja sen työpaikkojen kannalta. Tapauksissa, joissa perijöitä on useampi kuin yksi, testamentti on julma asiakirja. Sen laadinnassa on otettava huomioon lesken suhde lapsiin ja lasten suhde toisiinsa.</p><p>Ajattele tilannetta jossa joudut itse testamentilla määrittämään saako 3-vuotias nuorimmainen ja esikoinen 28-vuotias kyseisen alan maisteri saman perintöosuuden yrityksestä. Mieti myös, miten perintö vaikuttaa lastesi elämään &ndash; ei verotuksellisesti vaan pitkällä tähtäimellä. Kuka meistä on parempi, kuka on suosikki. Sama dilemma kohtaa myös monet useampilapsiset maatalousyrittäjät.</p><p>Testamentissa verotuksellisesti kärsii yritys, sen henkilöstö ja kasvumahdollisuudet jos testamentti on laadittu tasapuolisesti tai sitä ei ole laadittu ollenkaan. Verotuksellisesti edullisin järjestely yritykselle on ns. hallittu sukupolvenvaihdos, jossa omistajayrittäjä määrittää jo elinaikanaan kuka on yrityksen jatkaja.</p><p>Kun perijä pystyy osoittamaan, että jatkaa päätoimisesti yrityksessä ja perii siitä yli 10% voi hän anoa verottajalta huojennusta. Esimerkiksi eilen julkisuuteen astuneen Karl Fazerin kohdalla toinen ehdoista ei täyty ja perintövero lankeaa maksettavaksi kokonaisuudessaan. Perintöveron ollessa niin valtava osuus perittävästä yritysomaisuudesta sen maksaminen vaati mittavia omaisuusjärjestelyjä perijälle. Käytännössä se tarkoittanee perinteisen sukuyrityksen realisointia ja yritysosakkeista luopumista suvun sisällä tai ulkopuolisille.</p><p>Koska Suomessa verotiedot ovat julkisia, kadehditaan avoimesti suurten perheyritysten seuraavien sukupolvien osinkotuloja, tulevaisuuden perintöverotettavan omapääomaa kartutetaan osingoilla.</p><p>Tämä toimenpide tehdään varmuuden vuoksi. Perillistä painaa sama vastuu kuin yrittäjää. Osinkotulo ei mene &rdquo;varakkaan perillisen&rdquo; humputteluun, vaan sillä rakennetaan tukijalkaa sille, että tulevaisuudessa voisi lähes velattomana ottaa vastuun kymmenistä, sadoista tai tuhansista palkansaajista ja heidän perheistään, yrityksen tulevaisuudesta sekä Suomesta. Siitä on kyse tässä julkiseksi tehdyssä maastamuutossa.</p><p>Joulun alla kohutun konsernin vuotuinen epäsuora verokertymä joka järjestelyn seurauksena jää Suomeen, ylittää joka tilikausi, jopa tappiollisena, sen summan joka perintöveron kautta tilitettäisiin viiden vuoden aikana Suomen valtiolle.<strong>*1</strong></p><p><strong>Mistä yritysomaisuuden perintövero maksetaan</strong></p><p>Toisin kuin lukuisista asiantuntijakirjoituksista tai populismihakuisten poliitikkojen puheista voi tulkita, ei perintöveroa makseta pöyhimällä päällimmäisiä takapihalle kasatuista setelipinoista. Perintövero nykyisen lainsäädännön mukaan maksetaan mm. jokaisesta tuotannonvälineestä. Ruuvimeisselit ja jakoavaimet saava uudelleen arvon, jopa teollisuuskiinteistön turvallisuussyistä uudelleen laskettu asfaltti lasketaan verotettavaan yrityksen taseeseen. Yrityksen tasevarallisuudesta lasketaan yrityksen myynti tai realisointiarvo &ndash; siis mahdollinen kauppahinta. Yrityksen taseen muodostus on haasteellinen kirjanpidollinen toimenpide jolla mitataan yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa tiettynä ajankohtana. Taseen muodostukseen sovelletaan tiukasti sille määriteltyjä lakeja ja perintövero-olosuhteissa taseen manipulointi vaarantamatta yrityksen taloutta on käytännössä mahdotonta.</p><p>Kuulen jo korvissani kuinka veroasiantuntijat kertovat miten tasevaikutusta voi pienentää, millaiset investoinnit tai velanotto on järkevää sukupolvenvaihdostilanteessa. Tämä on arkipäivää Suomessa, mutta globaalissa kilpailussa se ei kuulu liikkeenjohdon toimintaan millään tasolla. Liiketoimintaa ei saa ajaa olosuhteisiin, jossa yrityksen velanottokykyä &ndash; siis korkoa kasvatetaan keinotekoisen tasemadalluksen näkökulmasta. Verotus ei saisi ohjata investointeja ja yritysjärjestelyitä. Se vaarantaa kotimaisen yrityksen kilpailukykyä kansainvälisessä markkinassa. Jokainen sukupolvi haluaa siirtää yrityksen mahdollisimman vakavaraisena jatkajilleen. Vakavaraisuus on juuri se, mitä perintöverossa verotetaan.</p><p>Kun yritys kasvaa riittävän isoksi ei näillä toimenpiteilläkään ole käytännössä merkitystä. Kuten nämä menettelyt, myös kuntaliitoksia edeltävät liitettävien kuntien järjetön velanotto ja investoinnit ovat seurauksia epäterveestä sääntelystä. Toimenpiteet vaarantavat kunta- tai liiketoiminnan taloudellisen kestävyyden, konkurssiuhka on välitön. Tässä esitetty on yksi niistä syistä jotka ovat ajaneet Suomen siihen tilaan missä me nyt olemme. Sisäinen sääntely ja verotus ei saa heikentää kotimaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.</p><p><strong>Ihminen ensin</strong></p><p>Jokaisen yrityksen, tai yksilötalouden takana on ihminen. Perheyritykset on usein mitattu vastuullisimmiksi ja mielekkäimmiksi työnantajayrityksiksi. Innovatiivisimmat, kansainvälisimmät ja kasvuhaluisimmat yritykset ovat vuosi toisensa jälkeen suurimpia suomalaisia sukuyrityksiä. Toiminta on pitkäjänteistä ja harkittua. Kauneinta tässä yrittäjyyden muodossa on, että omistajuudella on kasvot. Kasvot näkyvät niille, joille sillä on merkitystä, henkilöstölle.<br /><br />Vuorineuvos Maarit Tolvanen-Koivisto on rohkea yritysjohtaja, joka toimii juuri kuten pitää. En tarkoita tässä yhteydessä muuttoa perheineen Portugaliin, se hänen täytyi tehdä. Tarkoitan tapaa miten hän sen tekee. Hän purki henkilöhaastattelussa sitä painolastia sydämeltään, joka on painanut jo vuosia. Tehdessään asiasta julkisen hän uhrautui muiden puolesta, hän kertoi yhteiskunnan epäkohdasta avoimesti ja rehellisesti. Asettaen itsensä alttiiksi kritiikille. Häntä kohdellaan nyt kuin kasvotonta tuotantovälinettä, hanhea joka munii kultamunia valtion kassaan. Samat murheet painavat satojen muidenkin sydänalaa.</p><p>Vuosi sitten helmikuussa lööpeissä kerrottiin liiketaloudellisesti onnistuneen, perheettömän yrittäjän äkillisestä poismenosta. Myöhemmin päivälehtien marginaalissa huomioitiin, kuinka testamentissa perijöiksi merkitty yrityksen johto kipuilee perintöverolainojen ja liiketoiminnan menestyksekkään jatkamisen paineessa. Saman vuoden maaliskuussa luimme uutisia, kuinka perinteinen vakaa suomalainen perheyritys myytiin kansainväliselle sijoitusyhtiölle, koska oli pakko.</p><p>Voimme vain toivoa, että nämä mainitut tarinat päättyvät onnellisesti niiden suomalaisten työpaikkojen, työntekijöiden perheiden ja veroeurojen puolesta. Perintövero on langettanut näiden ylle harmaan varjonsa.</p><p>Jouluna kohuttu ulostulo perheen muutosta päättyy suomalaisten kannalta onnellisesti. Verottaja ei menetä taloudellisesti tuottavaa yritystä eikä kukaan ei ole kuollut. Verotussyistä johtuva maastamuuttojärjestely turvaa konsernin omistamien yritysten tulevaisuuden saman omistajaperheen alla &ndash; sen yrittäjäperheen, joka on pitänyt tuhansia työpaikkoja ja pääkonttorit Suomessa vuodesta 1913. Sen yrittäjäperheen joka on kasvoillaan luvannut työtä ja hyvinvointia sata vuotta myöhemmin yhteensä yli 4000 ihmiselle. Sen yrittäjäperheen, joka kantaa velvollisuuttaan ei vain yhteiskunnalle vaan myös yrityksen kasvun eteen taistelleille menneille sukupolville.</p><p><strong>Materiaperintö ja sielunsivistys</strong></p><p>Perintöriidat lienevät yleisimpiä syitä sukujen ja perheiden sisäisen vihanpidon syntymiseen. Kun perittävänä on elinkeino tai yritys, jopa useampia yrityksiä ei kyse kuitenkaan ole siitä tuleeko yhteishallinnassa olevan mummonmökin seinät maalattua tasapuolisesti sen käyttäjien kesken. Kyse on suomalaisesta työstä. Perhe- ja sukuyrityksissä omistamisen ja työllistämisen perinne siirtyy sukupolvelta toiselle. Sitä perinteen tuomaa osaamista ei tarjota edes kansainvälisissä huippuyliopistoissa saati kansallisissa korkeakouluissa. Sille osaamiselle on myös hinta.</p><p>Se on perintö mistä Oy Suomi Ab saa nauttia, se on perintö, josta valtio nostaa miljardeja osinkotuloja vuosittain ilman omistajavastuuta. Tämän perinnön tase-arvo on mittaamaton. Siitä ei tarvitse maksaa veroja, mutta sitä perintöä pitää ylläpitää järkevällä verotuksella. Verotuksella, joka on ennustettavaa, jatkuvaa, tasaista ja tasapuolista. Sitä perintövero ei ole. Suomalainen perintövero tarjoaa kilpailuedun lähes kaikille ulkomaisille kansainvälisessä markkinassa kilpaileville saman alan yrityksille. Minä en ymmärrä miksi. Minä haluan sen muuttaa.<strong>*2</strong></p><p><em><strong>*1</strong> Vuoden 2013 konsernitilinpäätöksessä Onvest Oy:n laskennallinen tasearvo on n. 100milj/&euro;. Tästä esitetty 20% perintövero olisi yhteensä n. 20milj/&euro; ja konsernin suoraa maksamat verot tilikaudella 2013 olivat n. 12milj./&euro;. Tässä siis suorien maksettujen verojen vaikutus suhteessa perintöverokertymään olisi yli 50%. Epäsuoran verotuoton lasken palkatun henkilöstön kulutuksen verotuksen ja omistajien osinkoverotuksen kautta.</em></p><p><strong>*2</strong> <em>Minä en kannata perintöveron poistoa. Perintövero on säilytettävä sukupolvien välisen tasa-arvon ylläpitämiseksi. Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana suurin perinnönsaajien joukko koostuu 65-35 -vuotiaiden, eläkejärjestelmän ja työnverotuksen nettosaajien ikäluokista. Perintövero on reformoitava siten, että verottaja erittelee elinkeino- työllistävänsijoitus- ja yritystoiminnan erikseen kiinteistösijoitustoiminnasta ja virkistys- sekä perinne omaisuudesta. Mummonmökki ja sijoituskiinteistö Etelä-Helsingissä ei työllistä tai juurikaan tuota verotuloa valtiolle, eikä sisällä saman mittakaavan omistajariskiä kuin liiketoiminta. Nämä kaksi peruselementtiä on oltava tulevaisuudessa selvästi eripainotuksin verotettavaa omaisuutta. Lisäksi suurten, tasearvoltaan yli 500 000 euron yritysten perintö- ja lahjaverotuksen prosentti pitää asettaa huomattavasti matalammalle tasolle kuin pienempien perintöjen kohdalla.</em></p><p><a href="http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2010/Yrityksen_sukupolvenvaihdos_verotuksessa%289915%29"><em>http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2010/Yrityksen_sukupolvenvaihdos_verotuksessa%289915%29</em></a></p><p><a href="http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2009/Varojen_arvostaminen_perinto_ja_lahjaver%289951%29"><em>http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2009/Varojen_arvostaminen_perinto_ja_lahjaver%289951%29</em></a></p> Suomalainen työllistävä, perheellinen, yrittäjä on yhteiskunnan vastuullisimpia toimijoita. Hän ei ole yksin vastuussa vain itsestään ja perheestään vaan epäsuorasti jokaisesta henkilöstön jäsenestä ja heidän perheistään.

Juuri ennen joulua suomalaislehdet täyttyivät kiljuvista otsikoista, joissa parjattiin perintöveropakolaista. Kiire joulunviettoon sumensi arviointikyvyn eivätkä professoritkaan tunnistaneet tosiasioita. Niistä ensimmäinen on, että perintöveroa ei paeta. Meistä jokainen pakenee vain äkillistä ja odottamatonta muutosta, kuolemaa.

Kohutussa tapauksessa perijöitä on neljä tai enemmän. Äkillisen kuoleman aiheuttaman hallitsemattoman sukupolvenvaihdoksen seurauksena tulisi ilmoitettu n. 20% perintövero.

Kenelläkään suomalaisella ei ole velvoitetta julkaista omaisuutensa suuruutta. Omaisuus on julkista usein vain pörssiyhtiöiden kohdalla pörssilain niin vaatiessa. Tarkemmin pörssiyhtiöiden pitää ilmoittaa tuloksestaan vähintään neljännesvuosittain. Ilmoitetussa tapauksessa ei kyse kuitenkaan ole pörssiyhtiöstä, mutta konsernin julkinen vuosikertomus vuodelta 2013 kertoo asiantuntijoille tarvittavat tiedot yritysomaisuuden mittaluokasta pitäviin arvioihin. Niihin arvioihin, joita emme ole saaneet lukea.

Testamentti – kova mutta välttämätön

Suurten ja suurehkojen yritysperintöjen kohdalla testamentti on verotuksellisesti elintärkeä asiakirja perittävän yrityksen ja sen työpaikkojen kannalta. Tapauksissa, joissa perijöitä on useampi kuin yksi, testamentti on julma asiakirja. Sen laadinnassa on otettava huomioon lesken suhde lapsiin ja lasten suhde toisiinsa.

Ajattele tilannetta jossa joudut itse testamentilla määrittämään saako 3-vuotias nuorimmainen ja esikoinen 28-vuotias kyseisen alan maisteri saman perintöosuuden yrityksestä. Mieti myös, miten perintö vaikuttaa lastesi elämään – ei verotuksellisesti vaan pitkällä tähtäimellä. Kuka meistä on parempi, kuka on suosikki. Sama dilemma kohtaa myös monet useampilapsiset maatalousyrittäjät.

Testamentissa verotuksellisesti kärsii yritys, sen henkilöstö ja kasvumahdollisuudet jos testamentti on laadittu tasapuolisesti tai sitä ei ole laadittu ollenkaan. Verotuksellisesti edullisin järjestely yritykselle on ns. hallittu sukupolvenvaihdos, jossa omistajayrittäjä määrittää jo elinaikanaan kuka on yrityksen jatkaja.

Kun perijä pystyy osoittamaan, että jatkaa päätoimisesti yrityksessä ja perii siitä yli 10% voi hän anoa verottajalta huojennusta. Esimerkiksi eilen julkisuuteen astuneen Karl Fazerin kohdalla toinen ehdoista ei täyty ja perintövero lankeaa maksettavaksi kokonaisuudessaan. Perintöveron ollessa niin valtava osuus perittävästä yritysomaisuudesta sen maksaminen vaati mittavia omaisuusjärjestelyjä perijälle. Käytännössä se tarkoittanee perinteisen sukuyrityksen realisointia ja yritysosakkeista luopumista suvun sisällä tai ulkopuolisille.

Koska Suomessa verotiedot ovat julkisia, kadehditaan avoimesti suurten perheyritysten seuraavien sukupolvien osinkotuloja, tulevaisuuden perintöverotettavan omapääomaa kartutetaan osingoilla.

Tämä toimenpide tehdään varmuuden vuoksi. Perillistä painaa sama vastuu kuin yrittäjää. Osinkotulo ei mene ”varakkaan perillisen” humputteluun, vaan sillä rakennetaan tukijalkaa sille, että tulevaisuudessa voisi lähes velattomana ottaa vastuun kymmenistä, sadoista tai tuhansista palkansaajista ja heidän perheistään, yrityksen tulevaisuudesta sekä Suomesta. Siitä on kyse tässä julkiseksi tehdyssä maastamuutossa.

Joulun alla kohutun konsernin vuotuinen epäsuora verokertymä joka järjestelyn seurauksena jää Suomeen, ylittää joka tilikausi, jopa tappiollisena, sen summan joka perintöveron kautta tilitettäisiin viiden vuoden aikana Suomen valtiolle.*1

Mistä yritysomaisuuden perintövero maksetaan

Toisin kuin lukuisista asiantuntijakirjoituksista tai populismihakuisten poliitikkojen puheista voi tulkita, ei perintöveroa makseta pöyhimällä päällimmäisiä takapihalle kasatuista setelipinoista. Perintövero nykyisen lainsäädännön mukaan maksetaan mm. jokaisesta tuotannonvälineestä. Ruuvimeisselit ja jakoavaimet saava uudelleen arvon, jopa teollisuuskiinteistön turvallisuussyistä uudelleen laskettu asfaltti lasketaan verotettavaan yrityksen taseeseen. Yrityksen tasevarallisuudesta lasketaan yrityksen myynti tai realisointiarvo – siis mahdollinen kauppahinta. Yrityksen taseen muodostus on haasteellinen kirjanpidollinen toimenpide jolla mitataan yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa tiettynä ajankohtana. Taseen muodostukseen sovelletaan tiukasti sille määriteltyjä lakeja ja perintövero-olosuhteissa taseen manipulointi vaarantamatta yrityksen taloutta on käytännössä mahdotonta.

Kuulen jo korvissani kuinka veroasiantuntijat kertovat miten tasevaikutusta voi pienentää, millaiset investoinnit tai velanotto on järkevää sukupolvenvaihdostilanteessa. Tämä on arkipäivää Suomessa, mutta globaalissa kilpailussa se ei kuulu liikkeenjohdon toimintaan millään tasolla. Liiketoimintaa ei saa ajaa olosuhteisiin, jossa yrityksen velanottokykyä – siis korkoa kasvatetaan keinotekoisen tasemadalluksen näkökulmasta. Verotus ei saisi ohjata investointeja ja yritysjärjestelyitä. Se vaarantaa kotimaisen yrityksen kilpailukykyä kansainvälisessä markkinassa. Jokainen sukupolvi haluaa siirtää yrityksen mahdollisimman vakavaraisena jatkajilleen. Vakavaraisuus on juuri se, mitä perintöverossa verotetaan.

Kun yritys kasvaa riittävän isoksi ei näillä toimenpiteilläkään ole käytännössä merkitystä. Kuten nämä menettelyt, myös kuntaliitoksia edeltävät liitettävien kuntien järjetön velanotto ja investoinnit ovat seurauksia epäterveestä sääntelystä. Toimenpiteet vaarantavat kunta- tai liiketoiminnan taloudellisen kestävyyden, konkurssiuhka on välitön. Tässä esitetty on yksi niistä syistä jotka ovat ajaneet Suomen siihen tilaan missä me nyt olemme. Sisäinen sääntely ja verotus ei saa heikentää kotimaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Ihminen ensin

Jokaisen yrityksen, tai yksilötalouden takana on ihminen. Perheyritykset on usein mitattu vastuullisimmiksi ja mielekkäimmiksi työnantajayrityksiksi. Innovatiivisimmat, kansainvälisimmät ja kasvuhaluisimmat yritykset ovat vuosi toisensa jälkeen suurimpia suomalaisia sukuyrityksiä. Toiminta on pitkäjänteistä ja harkittua. Kauneinta tässä yrittäjyyden muodossa on, että omistajuudella on kasvot. Kasvot näkyvät niille, joille sillä on merkitystä, henkilöstölle.

Vuorineuvos Maarit Tolvanen-Koivisto on rohkea yritysjohtaja, joka toimii juuri kuten pitää. En tarkoita tässä yhteydessä muuttoa perheineen Portugaliin, se hänen täytyi tehdä. Tarkoitan tapaa miten hän sen tekee. Hän purki henkilöhaastattelussa sitä painolastia sydämeltään, joka on painanut jo vuosia. Tehdessään asiasta julkisen hän uhrautui muiden puolesta, hän kertoi yhteiskunnan epäkohdasta avoimesti ja rehellisesti. Asettaen itsensä alttiiksi kritiikille. Häntä kohdellaan nyt kuin kasvotonta tuotantovälinettä, hanhea joka munii kultamunia valtion kassaan. Samat murheet painavat satojen muidenkin sydänalaa.

Vuosi sitten helmikuussa lööpeissä kerrottiin liiketaloudellisesti onnistuneen, perheettömän yrittäjän äkillisestä poismenosta. Myöhemmin päivälehtien marginaalissa huomioitiin, kuinka testamentissa perijöiksi merkitty yrityksen johto kipuilee perintöverolainojen ja liiketoiminnan menestyksekkään jatkamisen paineessa. Saman vuoden maaliskuussa luimme uutisia, kuinka perinteinen vakaa suomalainen perheyritys myytiin kansainväliselle sijoitusyhtiölle, koska oli pakko.

Voimme vain toivoa, että nämä mainitut tarinat päättyvät onnellisesti niiden suomalaisten työpaikkojen, työntekijöiden perheiden ja veroeurojen puolesta. Perintövero on langettanut näiden ylle harmaan varjonsa.

Jouluna kohuttu ulostulo perheen muutosta päättyy suomalaisten kannalta onnellisesti. Verottaja ei menetä taloudellisesti tuottavaa yritystä eikä kukaan ei ole kuollut. Verotussyistä johtuva maastamuuttojärjestely turvaa konsernin omistamien yritysten tulevaisuuden saman omistajaperheen alla – sen yrittäjäperheen, joka on pitänyt tuhansia työpaikkoja ja pääkonttorit Suomessa vuodesta 1913. Sen yrittäjäperheen joka on kasvoillaan luvannut työtä ja hyvinvointia sata vuotta myöhemmin yhteensä yli 4000 ihmiselle. Sen yrittäjäperheen, joka kantaa velvollisuuttaan ei vain yhteiskunnalle vaan myös yrityksen kasvun eteen taistelleille menneille sukupolville.

Materiaperintö ja sielunsivistys

Perintöriidat lienevät yleisimpiä syitä sukujen ja perheiden sisäisen vihanpidon syntymiseen. Kun perittävänä on elinkeino tai yritys, jopa useampia yrityksiä ei kyse kuitenkaan ole siitä tuleeko yhteishallinnassa olevan mummonmökin seinät maalattua tasapuolisesti sen käyttäjien kesken. Kyse on suomalaisesta työstä. Perhe- ja sukuyrityksissä omistamisen ja työllistämisen perinne siirtyy sukupolvelta toiselle. Sitä perinteen tuomaa osaamista ei tarjota edes kansainvälisissä huippuyliopistoissa saati kansallisissa korkeakouluissa. Sille osaamiselle on myös hinta.

Se on perintö mistä Oy Suomi Ab saa nauttia, se on perintö, josta valtio nostaa miljardeja osinkotuloja vuosittain ilman omistajavastuuta. Tämän perinnön tase-arvo on mittaamaton. Siitä ei tarvitse maksaa veroja, mutta sitä perintöä pitää ylläpitää järkevällä verotuksella. Verotuksella, joka on ennustettavaa, jatkuvaa, tasaista ja tasapuolista. Sitä perintövero ei ole. Suomalainen perintövero tarjoaa kilpailuedun lähes kaikille ulkomaisille kansainvälisessä markkinassa kilpaileville saman alan yrityksille. Minä en ymmärrä miksi. Minä haluan sen muuttaa.*2

*1 Vuoden 2013 konsernitilinpäätöksessä Onvest Oy:n laskennallinen tasearvo on n. 100milj/€. Tästä esitetty 20% perintövero olisi yhteensä n. 20milj/€ ja konsernin suoraa maksamat verot tilikaudella 2013 olivat n. 12milj./€. Tässä siis suorien maksettujen verojen vaikutus suhteessa perintöverokertymään olisi yli 50%. Epäsuoran verotuoton lasken palkatun henkilöstön kulutuksen verotuksen ja omistajien osinkoverotuksen kautta.

*2 Minä en kannata perintöveron poistoa. Perintövero on säilytettävä sukupolvien välisen tasa-arvon ylläpitämiseksi. Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana suurin perinnönsaajien joukko koostuu 65-35 -vuotiaiden, eläkejärjestelmän ja työnverotuksen nettosaajien ikäluokista. Perintövero on reformoitava siten, että verottaja erittelee elinkeino- työllistävänsijoitus- ja yritystoiminnan erikseen kiinteistösijoitustoiminnasta ja virkistys- sekä perinne omaisuudesta. Mummonmökki ja sijoituskiinteistö Etelä-Helsingissä ei työllistä tai juurikaan tuota verotuloa valtiolle, eikä sisällä saman mittakaavan omistajariskiä kuin liiketoiminta. Nämä kaksi peruselementtiä on oltava tulevaisuudessa selvästi eripainotuksin verotettavaa omaisuutta. Lisäksi suurten, tasearvoltaan yli 500 000 euron yritysten perintö- ja lahjaverotuksen prosentti pitää asettaa huomattavasti matalammalle tasolle kuin pienempien perintöjen kohdalla.

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2010/Yrityksen_sukupolvenvaihdos_verotuksessa%289915%29

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2009/Varojen_arvostaminen_perinto_ja_lahjaver%289951%29

]]>
11 http://sallamaaritmarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190056-yrittaja-ei-pelkaa-verottajaa-vaan-akillista-muutosta#comments Raha Perheyrittäjyys Perintövero Verotus Yrittäminen Tue, 17 Mar 2015 14:00:47 +0000 Sallamaarit Markkanen http://sallamaaritmarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190056-yrittaja-ei-pelkaa-verottajaa-vaan-akillista-muutosta
Ville Niinistön sietäisi hävetä http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190014-ville-niiniston-sietaisi-haveta <p><strong>Karl Fazer</strong> on jättämässä Suomen johtuen Suomen järjettömästä perintöverosta, jonka seurauksena ihminen joutuu maksamaan monta kertaa verot samoista asioista ja jonka seurauksena hänen ei ole järkevää pyrkiä tekemään duunia lastensa eteen. Vihreiden <strong>Ville Niinistön</strong> <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79194-karl-fazer-heitto-kuumentaa-sarasvuo-tuttujani-jattanyt-suomen">vastaus</a> tähän on ruikuttaa, miten 1800-luvullakaan ei valitettu verotuksesta ja miten olisi &quot;aika lopettaa valittaminen ja yrittää&quot;.<br /><br />Tässä näkee selkeästi, miten päin helvettiä poliitikkojen ajatusmaailma on. He ensin itse tekevät yrittämisestä kannattamatonta, säätävät kaikenlaisia ihmisten omaisuutta pakkosiirtäviä lakeja, kiertävät itse veroja (kuten Niinistö <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288593366319.html">teki</a>), käyttävät verovarat omiin huruprojekteihinsa tyyliin Guggenheim ja Internet-valvonta, ja sitten he vielä kehtaavat valittaa, kun kansalaisilla leikkaa kiinni ja palaa käpy. Hävetkää, poliitikot. Käyttäytymisenne on vastenmielistä, moraalitonta ja idioottimaista. Se on sama kuin koulukiusaaja varastaisi kiusatulta joka päivä karkkia ja sitten, kun koulukiusattu lopettaisi karkin tuomisen kouluun, niin tämä kiusaaja alkaisi vaatia, että kiusatun pitäisi tuoda hänelle enemmän karkkia varastettavaksi.<br /><br />Suosittelen kaikkia suomalaisia pyrkimään aktiivisesti kiertämään veroja sekä rikkomaan lakeja ja nimenomaan tällaisten Niinistön kaltaisten henkilöiden vuoksi. On heidän vikansa, että meiltä varastetaan rahat ja ne annetaan megakorporaatioille, poliittisille puolueille, hyvä veli -kavereille ja tyhjänpäiväiselle virkamieskoneistolle. On heidän ja vain heidän vikansa, että Suomessa ei ole järkevää yrittää ja työpaikat katoavat täältä. Niinistön kaltaiset ihmiset ovat henkilökohtaisesti syypäitä siihen, että valtiosta on tullut lähinnä imuri, joka vie hyvinvoinnin ja arvon kansalaisilta ja antaa sen sieluttomalle kartellikapitalismille ja wannabe-eliitin pelleilyyn.<br /><br />Sietäisitte edes hävetä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Karl Fazer on jättämässä Suomen johtuen Suomen järjettömästä perintöverosta, jonka seurauksena ihminen joutuu maksamaan monta kertaa verot samoista asioista ja jonka seurauksena hänen ei ole järkevää pyrkiä tekemään duunia lastensa eteen. Vihreiden Ville Niinistön vastaus tähän on ruikuttaa, miten 1800-luvullakaan ei valitettu verotuksesta ja miten olisi "aika lopettaa valittaminen ja yrittää".

Tässä näkee selkeästi, miten päin helvettiä poliitikkojen ajatusmaailma on. He ensin itse tekevät yrittämisestä kannattamatonta, säätävät kaikenlaisia ihmisten omaisuutta pakkosiirtäviä lakeja, kiertävät itse veroja (kuten Niinistö teki), käyttävät verovarat omiin huruprojekteihinsa tyyliin Guggenheim ja Internet-valvonta, ja sitten he vielä kehtaavat valittaa, kun kansalaisilla leikkaa kiinni ja palaa käpy. Hävetkää, poliitikot. Käyttäytymisenne on vastenmielistä, moraalitonta ja idioottimaista. Se on sama kuin koulukiusaaja varastaisi kiusatulta joka päivä karkkia ja sitten, kun koulukiusattu lopettaisi karkin tuomisen kouluun, niin tämä kiusaaja alkaisi vaatia, että kiusatun pitäisi tuoda hänelle enemmän karkkia varastettavaksi.

Suosittelen kaikkia suomalaisia pyrkimään aktiivisesti kiertämään veroja sekä rikkomaan lakeja ja nimenomaan tällaisten Niinistön kaltaisten henkilöiden vuoksi. On heidän vikansa, että meiltä varastetaan rahat ja ne annetaan megakorporaatioille, poliittisille puolueille, hyvä veli -kavereille ja tyhjänpäiväiselle virkamieskoneistolle. On heidän ja vain heidän vikansa, että Suomessa ei ole järkevää yrittää ja työpaikat katoavat täältä. Niinistön kaltaiset ihmiset ovat henkilökohtaisesti syypäitä siihen, että valtiosta on tullut lähinnä imuri, joka vie hyvinvoinnin ja arvon kansalaisilta ja antaa sen sieluttomalle kartellikapitalismille ja wannabe-eliitin pelleilyyn.

Sietäisitte edes hävetä.

]]>
29 http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190014-ville-niiniston-sietaisi-haveta#comments Karl Fazer Perintövero Veronkierto Vihreät Ville Niinistö Tue, 17 Mar 2015 07:10:41 +0000 Jiri Keronen http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190014-ville-niiniston-sietaisi-haveta
Päivän tärkein uutinen yrittäjille http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186644-paivan-tarkein-uutinen-yrittajille <p>Mikä oli tämän päivän tärkein uutinen? Talouden ja yrittäjyyden kannustamisen näkökulmasta se oli <a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vuoden-2015-lisatalousarvioesitys-tukee-kasvua-tyollisyytta-ja-investointeja?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_redirect=%2Fetusivu">hallituksen lisätalousarvioesitys</a>. Kyseessä oli tyylipuhdas vaalibudjetti omille kannattajakunnille, mutta talousarvioesitys oli siihen nähden&nbsp;yllättävän laiha. Poimin esityksestä&nbsp;yrittäjyyden kannalta muutamia seikkoja.</p><p><strong>Siemenyritysten arvonlisäveroon helpotusta</strong></p><p>Nostan erityisesti <a href="http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/pienyritysten-veropaketti-syntyi-oikea-liikahdus">esille&nbsp;kaksi</a> pienyrittäjien pitkään toivomaa asiaa. Ensinnäkin arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousee 8 500 eurosta 10 000 euroon. Tämä on riittävän maltillinen summa, jotta yrittäjät pysyvät tasa-arvoisina toisiinsa nähden, mutta kuitenkin sillä&nbsp;kannustetaan siemenyritystä alkuun. Toiseksi arvonlisäverotuksen huojennusalueen yläraja nostetaan 22 500 eurosta 30 000 euroon. Tämä on edellistäkin järkevämpi toimenpide.</p><p>Näiden lisäksi pääministeri <strong>Alexander Stubb </strong><a href="http://www.alexstubb.com/?p=988">kertoo blogissaan</a>, että &nbsp;&quot;(...) maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönoton valmistelu jatkuu siten, että seuraava hallitus voi halutessaan laittaa uudistuksen voimaan vuoden 2016 alusta.&quot; Tämä antaa kuvan siitä, että kyseessä on laajempikin tahtotila eri puolueiden kesken. Hyvä!</p><p><strong>Perintöveroa ei uskallettu juuri&nbsp;muuttaa</strong></p><p>Sukupolvenvaihdoksesta johtuvan yrittäjien <a href="http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173000-perintovero-ajaa-suomea-kohti-myynti-ja-tytaryhtiotaloutta">perintöveron huojennukseen&nbsp;</a>tehtiin pieni viilaus. Mikäli yrittäjäperijä saa verohuojennuksen -&nbsp;ja vain puolet yrittäjistä saa&nbsp;tämän verottajan myöntämän harkinnanvaraisen perintöveron&nbsp;huojennuksen - niin maksuaika pitenee viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Olen<a href="http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183322-myyntipaivan-voi-valita-kuolinpaivaa-ei"> kuvannut blogissani </a>yrittäjän sukupolvenvaihdoksesta johtuvan perintöverotuksen ongelmakohtia. Toistan itseäni kun kirjoitan, että selkeämpi olisi poistaa koko perintövero ja sen sijaan laajentaa myyntivoittoveroa.</p><p><strong>Kolme keinoa yrittämisen kannustamiseksi</strong></p><p>Myönteistä on, että tahtotilaa yrittäjien kuuntelemiseen löytyy. Meitä yrittäjiä on moneen lähtöön. Listaan kolme asiaa, jotka omasta mielestäni voisivat edistää yrittäjyyttä Suomessa.</p><ul><li>Työehtosopimusten paikallinen joustaminen Ruotsin malliin. Palvelualalla työehtosopimukset toimivat hyvin, mutta erityisesti teollisuusyrittäjien keskuudessa tästä joustamattomuudesta saa kuulla paljon.</li><li>Ylimääräisten ilmoitusvelvotteiden karsiminen. Veroluonteiset maksut ja niihin liittyvät ilmoitukset toimivat asiallisesti, mutta liiketoimintaan liittymättömiä ja jopa yhteiskunnan kannalta turhanpäivisiä velvoitteita on liikaa. Vähemmän, selkeämmin, terävämmin.</li><li>Julkisen sektorin palveluiden&nbsp;avaaminen kilpailulle. Yhteisistä rahoista kustannetut palvelut tulisi tuottaa mahdollisimman tehokkaasti, vertailukelpoisesti ja läpinäkyvästi. Kuvaavaa on, että <a href="http://www.yrittajat.fi/fi-FI/kunnat/tiedotteet/nakemyksia-sosiaali-ja-terveydenhuollon-uudistukseen/">sosiaalipalveluyrityksiä on Suomessa yli 4 000</a> ja ne ovat 99 prosenttisesti pieniä tai keskisuuria sekä työllistävät 70 prosenttia alan työntekijöistä. Taas päinvastaisista esimerkeistä sairaskuljetusten&nbsp;siirtäminen pois yrittäjiltä&nbsp;kunnille ja terveydenhoitopiireille <a href="http://www.terveyspalvelut.fi/terveydenhuolto/terveyspalveluala/kuntoutus/">nosti välittömästi kustannuksia </a>200 miljoonasta eurosta 300 miljoonaa euroon.</li></ul><p>Tarvitsee siis tehdä&nbsp;vielä &quot;lite bättre&quot;.</p> Mikä oli tämän päivän tärkein uutinen? Talouden ja yrittäjyyden kannustamisen näkökulmasta se oli hallituksen lisätalousarvioesitys. Kyseessä oli tyylipuhdas vaalibudjetti omille kannattajakunnille, mutta talousarvioesitys oli siihen nähden yllättävän laiha. Poimin esityksestä yrittäjyyden kannalta muutamia seikkoja.

Siemenyritysten arvonlisäveroon helpotusta

Nostan erityisesti esille kaksi pienyrittäjien pitkään toivomaa asiaa. Ensinnäkin arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousee 8 500 eurosta 10 000 euroon. Tämä on riittävän maltillinen summa, jotta yrittäjät pysyvät tasa-arvoisina toisiinsa nähden, mutta kuitenkin sillä kannustetaan siemenyritystä alkuun. Toiseksi arvonlisäverotuksen huojennusalueen yläraja nostetaan 22 500 eurosta 30 000 euroon. Tämä on edellistäkin järkevämpi toimenpide.

Näiden lisäksi pääministeri Alexander Stubb kertoo blogissaan, että  "(...) maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönoton valmistelu jatkuu siten, että seuraava hallitus voi halutessaan laittaa uudistuksen voimaan vuoden 2016 alusta." Tämä antaa kuvan siitä, että kyseessä on laajempikin tahtotila eri puolueiden kesken. Hyvä!

Perintöveroa ei uskallettu juuri muuttaa

Sukupolvenvaihdoksesta johtuvan yrittäjien perintöveron huojennukseen tehtiin pieni viilaus. Mikäli yrittäjäperijä saa verohuojennuksen - ja vain puolet yrittäjistä saa tämän verottajan myöntämän harkinnanvaraisen perintöveron huojennuksen - niin maksuaika pitenee viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Olen kuvannut blogissani yrittäjän sukupolvenvaihdoksesta johtuvan perintöverotuksen ongelmakohtia. Toistan itseäni kun kirjoitan, että selkeämpi olisi poistaa koko perintövero ja sen sijaan laajentaa myyntivoittoveroa.

Kolme keinoa yrittämisen kannustamiseksi

Myönteistä on, että tahtotilaa yrittäjien kuuntelemiseen löytyy. Meitä yrittäjiä on moneen lähtöön. Listaan kolme asiaa, jotka omasta mielestäni voisivat edistää yrittäjyyttä Suomessa.

  • Työehtosopimusten paikallinen joustaminen Ruotsin malliin. Palvelualalla työehtosopimukset toimivat hyvin, mutta erityisesti teollisuusyrittäjien keskuudessa tästä joustamattomuudesta saa kuulla paljon.
  • Ylimääräisten ilmoitusvelvotteiden karsiminen. Veroluonteiset maksut ja niihin liittyvät ilmoitukset toimivat asiallisesti, mutta liiketoimintaan liittymättömiä ja jopa yhteiskunnan kannalta turhanpäivisiä velvoitteita on liikaa. Vähemmän, selkeämmin, terävämmin.
  • Julkisen sektorin palveluiden avaaminen kilpailulle. Yhteisistä rahoista kustannetut palvelut tulisi tuottaa mahdollisimman tehokkaasti, vertailukelpoisesti ja läpinäkyvästi. Kuvaavaa on, että sosiaalipalveluyrityksiä on Suomessa yli 4 000 ja ne ovat 99 prosenttisesti pieniä tai keskisuuria sekä työllistävät 70 prosenttia alan työntekijöistä. Taas päinvastaisista esimerkeistä sairaskuljetusten siirtäminen pois yrittäjiltä kunnille ja terveydenhoitopiireille nosti välittömästi kustannuksia 200 miljoonasta eurosta 300 miljoonaa euroon.

Tarvitsee siis tehdä vielä "lite bättre".

]]>
20 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186644-paivan-tarkein-uutinen-yrittajille#comments Kotimaa Arvonlisävero Perintövero Talousarvio Yrittäjyys Mon, 09 Feb 2015 20:32:50 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186644-paivan-tarkein-uutinen-yrittajille
Veroremontti-kansalaisaloite - tervetuloa mukaan http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185974-veroremontti-kansalaisaloite-tervetuloa-mukaan <p>Olemme aloittamassa Veroremontti-kansalaisaloitteen suunnittelua. Aloitteen tavoitteena on kehittää Suomen verojärjestelmää vastaamaan paremmin taloustieteilijöiden suosituksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämänhetkinen verojärjestelmä on kaukana taloustieteilijöiden suosittelemasta. Verotukseen ovat vaikuttaneet eri eturyhmittymät, jotka ovat saaneet säädettyä verolainsäädäntöön itseään hyödyttäviä porsaanreikiä. Samalla verotus on monimutkaistunut.</p><p>&nbsp;</p><p>Taloustiede tutkii sitä minkälaisilla päätöksillä saavutetaan korkein kokonaishyvinvointi. Valitettavasti poliitikot eivät useinkaan sovella taloustieteen tuloksia päätöksenteossa. Tämä on kansalaisten kannalta yhtä haitallista, kuin että lääkärit eivät soveltaisi lääketieteen tutkimustuloksia työssään.</p><p>&nbsp;</p><p>Veroremontti-aloitteen merkittävin muutos on kiinteistöveron maapohjan arvosta perittävän osuuden korottaminen. Oheisessa kuvassa näkyy <a href="http://www.andywightman.com/docs/LVT_england_final.pdf">maanomistuksen jakauma Englannissa</a>. Maapohjan veron korottaminen olisi myös Suomessa tulonsiirto varakkaimmalta 1 prosentilta maanomistajista muille kansalaisille.<a href="http://www.digipaper.fi/nykypaiva/126672/index.php?pgnumb=18"> Tuure Parkkisen kirjoitus</a> nykyisen verojärjestelmän ongelmista tiivistää hyvin Veroremontti-aloitteen tavoitteet.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansalaisaloitteen nimien kerääminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2015. Kuka tahansa voi osallistua Veroremontti-kansalaisaloitteen tekoon muokkaamalla aloitteen sisältöä Internetissä osoitteessa: <a href="https://docs.google.com/document/d/1Zo7vfD54v8OA00E87L_dzjAnvIBMPUUzohbPeetjjSs/" title="https://docs.google.com/document/d/1Zo7vfD54v8OA00E87L_dzjAnvIBMPUUzohbPeetjjSs/">https://docs.google.com/document/d/1Zo7vfD54v8OA00E87L_dzjAnvIBMPUUzohbP...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Aloitteen tämänhetkinen sisältö:</p><p>&nbsp;</p><p>--</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotamme, että Suomessa tehdään veroremontti. Veroremontti parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä, laskee tuotteiden ja palvelujen yleistä hintatasoa, vähentää veronkiertoa, parantaa erityisesti vähävaraisten asemaa ja nostaa kansalaisten yleistä hyvinvointia.</p><p>&nbsp;</p><p>Veroremontti sisältää seuraavat toimenpiteet:</p><p>- Verotuksen painopistettä siirretään työn ja vaihdannan verottamisesta haittojen ja etuoikeuksien verottamiseen.</p><p>- Verovähennyksiä karsitaan ja verotusta yksinkertaistetaan.</p><p>- Verovarojen kierrättäminen takaisin yrityksille yritystukien muodossa lopetetaan siirtymäajalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Työn ja vaihdannan verottaminen on taloudelle haitallista, sillä niiden verottaminen vähentää työn tekemistä ja vaihdantaa. Suomessa tulisikin verottaa nykyistä enemmän seuraavia haittoja tai etuoikeuksia:</p><p>- maanomistusta</p><p>- ympäristöhaittoja, kuten esim. lannoitteiden ulkoishaittoja</p><p>- valtion antamia etuoikeuksia, kuten mm. patentteja ja pankkien talletustakauksia</p><p>- rikosten tuottamia haittoja</p><p>- liikennettä eli teiden käyttöä, vaaran aiheuttamista, pakokaasuja ja meluamista</p><p>- luonnonvarojen käyttöä, kuten mm. mineraalien tai turpeen kaivamista</p><p>&nbsp;</p><p>Haitta- ja etuoikeusveroista taloudellisesti merkittävin on maan kehittämättömästä arvosta perittävä maanomistusvero, jota on mahdollista periä 20 miljardia euroa nykyistä enemmän vuosittain. Muiden haitta- ja etuoikeusverojen yhteenlaskettu korotuspotentiaali on n. 3 miljardia euroa vuodessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Yritystukia karsimalla voidaan säästää vuosittain n. 1 miljardi euroa. Verovähennyksiä, kuten mm. asuntolainojen korkovähennyksen, poistamalla voidaan säästää lähes 1 miljardi.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteensä työn ja vaihdannan verotusta on siis mahdollista keventää n. 25 miljardia euroa vuodessa. Verotusta ehdotetaan kevennettäväksi seuraavasti (suluissa vuosittainen kustannusvaikutus):</p><p>- Lasketaan yleinen arvonlisäverokanta 15%:iin (5 miljardia)</p><p>- Poistetaan valtion tulovero ja pääomatulovero alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevilta (2,5 miljardia). Samalla ansio- ja pääomatulojen verotus yhtenäistetään.</p><p>- Poistetaan myös kunnallisvero alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevilta (7,5 miljardia).</p><p>- Poistetaan yritysten tuloksesta perittävä yhteisövero (4 miljardia)</p><p>- Poistetaan auton ostohinnasta perittävä autovero (1 miljardi)</p><p>- Poistetaan perintövero (0,5 miljardia)</p><p>- Poistetaan varainsiirtovero (0,5 miljardia)</p><p><br />Veronkevennykset yhteensä 22 miljardia euroa.</p><p>Veroremontin vaatimat muutokset on mahdollista toteuttaa 10 vuoden siirtymäajalla.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Lisätietoa:</p><p>&nbsp;</p><p>Verotusteoriaa:</p><p><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Optimal_tax" title="http://en.wikipedia.org/wiki/Optimal_tax">http://en.wikipedia.org/wiki/Optimal_tax</a></p><p>&nbsp;</p><p>Maapohjan vero:</p><p><a href="http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf"><u>http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf</u></a></p><p><a href="http://www.soininvaara.fi/2014/08/14/oden-vaaliohjelma-laki-kiinteistoveron-asteittaisesta-korottamisesta/" title="http://www.soininvaara.fi/2014/08/14/oden-vaaliohjelma-laki-kiinteistoveron-asteittaisesta-korottamisesta/">http://www.soininvaara.fi/2014/08/14/oden-vaaliohjelma-laki-kiinteistove...</a></p><p><a href="http://en.wikisource.org/wiki/Open_letter_to_Mikhail_Gorbachev_%281990%29" title="http://en.wikisource.org/wiki/Open_letter_to_Mikhail_Gorbachev_%281990%29">http://en.wikisource.org/wiki/Open_letter_to_Mikhail_Gorbachev_%281990%29</a></p><p>&nbsp;</p><p>Lannoitevero:</p><p><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Lannoitevero" title="http://fi.wikipedia.org/wiki/Lannoitevero">http://fi.wikipedia.org/wiki/Lannoitevero</a></p><p>&nbsp;</p><p>Valtion henkilöverotuksen tuotto tuloluokittain:</p><p><a href="https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AgRZ4YGpUfpsdDd2ZHlUUDVWUVpLY3RaQUhSYXhGWnc&amp;single=true&amp;gid=0&amp;output=html"><u>https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AgRZ4YGpUfpsdDd2ZHlUUDVWUVpLY3RaQUhSYXhGWnc&amp;single=true&amp;gid=0&amp;output=html</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Kunnallisveron tuotto tuloluokittain:</p><p><a href="http://www.stat.fi/til/tvt/2011/tvt_2011_2012-12-19_kat_001_fi.html" title="http://www.stat.fi/til/tvt/2011/tvt_2011_2012-12-19_kat_001_fi.html">http://www.stat.fi/til/tvt/2011/tvt_2011_2012-12-19_kat_001_fi.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Arvonlisävero:</p><p>EU:n matalin yleinen verokanta on 15%: <a href="http://europa.eu/legislation_summaries/taxation/l31057_fi.htm"><u>http://europa.eu/legislation_summaries/taxation/l31057_fi.htm</u></a></p><p>Arvonlisäverokantojen tuottojakauma: <a href="http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Verotulojen_kehitys_kesakuussa_2014%2833171%29"><u>http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Verotulojen_kehitys_kesakuussa_2014%2833171%29</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Yritysverosta:</p><p><a href="http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/01/22/yllatysehdotus-lopettakaa-yritysten-verottaminen/2014980/12" title="http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/01/22/yllatysehdotus-lopettakaa-yritysten-verottaminen/2014980/12">http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/01/22/yllatysehdotus-lopettak...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Yritystuet:</p><p><a href="http://www.etla.fi/uutiset/yritystuilla-ei-ole-aina-myonteisia-tuottavuusvaikutuksia/" title="http://www.etla.fi/uutiset/yritystuilla-ei-ole-aina-myonteisia-tuottavuusvaikutuksia/">http://www.etla.fi/uutiset/yritystuilla-ei-ole-aina-myonteisia-tuottavuu...</a></p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/a1365653032359"><u>http://www.hs.fi/talous/a1365653032359</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Asuntolainojen korkovähennyksestä:</p><p><a href="http://www.soininvaara.fi/2010/06/10/korkojen-verovahennysoikeus-pois-asteittain/" title="http://www.soininvaara.fi/2010/06/10/korkojen-verovahennysoikeus-pois-asteittain/">http://www.soininvaara.fi/2010/06/10/korkojen-verovahennysoikeus-pois-as...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Varainsiirtoverosta:</p><p><a href="http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_32013.pdf" title="http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_32013.pdf">http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_32013.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p>Valtion verotulot graafisesti esitettyinä:</p><p><a href="http://talousarvio.juuso.org" title="http://talousarvio.juuso.org">http://talousarvio.juuso.org</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme aloittamassa Veroremontti-kansalaisaloitteen suunnittelua. Aloitteen tavoitteena on kehittää Suomen verojärjestelmää vastaamaan paremmin taloustieteilijöiden suosituksia.

 

Tämänhetkinen verojärjestelmä on kaukana taloustieteilijöiden suosittelemasta. Verotukseen ovat vaikuttaneet eri eturyhmittymät, jotka ovat saaneet säädettyä verolainsäädäntöön itseään hyödyttäviä porsaanreikiä. Samalla verotus on monimutkaistunut.

 

Taloustiede tutkii sitä minkälaisilla päätöksillä saavutetaan korkein kokonaishyvinvointi. Valitettavasti poliitikot eivät useinkaan sovella taloustieteen tuloksia päätöksenteossa. Tämä on kansalaisten kannalta yhtä haitallista, kuin että lääkärit eivät soveltaisi lääketieteen tutkimustuloksia työssään.

 

Veroremontti-aloitteen merkittävin muutos on kiinteistöveron maapohjan arvosta perittävän osuuden korottaminen. Oheisessa kuvassa näkyy maanomistuksen jakauma Englannissa. Maapohjan veron korottaminen olisi myös Suomessa tulonsiirto varakkaimmalta 1 prosentilta maanomistajista muille kansalaisille. Tuure Parkkisen kirjoitus nykyisen verojärjestelmän ongelmista tiivistää hyvin Veroremontti-aloitteen tavoitteet.

 

Kansalaisaloitteen nimien kerääminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2015. Kuka tahansa voi osallistua Veroremontti-kansalaisaloitteen tekoon muokkaamalla aloitteen sisältöä Internetissä osoitteessa: https://docs.google.com/document/d/1Zo7vfD54v8OA00E87L_dzjAnvIBMPUUzohbPeetjjSs/

 

Aloitteen tämänhetkinen sisältö:

 

--

 

Ehdotamme, että Suomessa tehdään veroremontti. Veroremontti parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä, laskee tuotteiden ja palvelujen yleistä hintatasoa, vähentää veronkiertoa, parantaa erityisesti vähävaraisten asemaa ja nostaa kansalaisten yleistä hyvinvointia.

 

Veroremontti sisältää seuraavat toimenpiteet:

- Verotuksen painopistettä siirretään työn ja vaihdannan verottamisesta haittojen ja etuoikeuksien verottamiseen.

- Verovähennyksiä karsitaan ja verotusta yksinkertaistetaan.

- Verovarojen kierrättäminen takaisin yrityksille yritystukien muodossa lopetetaan siirtymäajalla.

 

Työn ja vaihdannan verottaminen on taloudelle haitallista, sillä niiden verottaminen vähentää työn tekemistä ja vaihdantaa. Suomessa tulisikin verottaa nykyistä enemmän seuraavia haittoja tai etuoikeuksia:

- maanomistusta

- ympäristöhaittoja, kuten esim. lannoitteiden ulkoishaittoja

- valtion antamia etuoikeuksia, kuten mm. patentteja ja pankkien talletustakauksia

- rikosten tuottamia haittoja

- liikennettä eli teiden käyttöä, vaaran aiheuttamista, pakokaasuja ja meluamista

- luonnonvarojen käyttöä, kuten mm. mineraalien tai turpeen kaivamista

 

Haitta- ja etuoikeusveroista taloudellisesti merkittävin on maan kehittämättömästä arvosta perittävä maanomistusvero, jota on mahdollista periä 20 miljardia euroa nykyistä enemmän vuosittain. Muiden haitta- ja etuoikeusverojen yhteenlaskettu korotuspotentiaali on n. 3 miljardia euroa vuodessa.

 

Yritystukia karsimalla voidaan säästää vuosittain n. 1 miljardi euroa. Verovähennyksiä, kuten mm. asuntolainojen korkovähennyksen, poistamalla voidaan säästää lähes 1 miljardi.

 

Yhteensä työn ja vaihdannan verotusta on siis mahdollista keventää n. 25 miljardia euroa vuodessa. Verotusta ehdotetaan kevennettäväksi seuraavasti (suluissa vuosittainen kustannusvaikutus):

- Lasketaan yleinen arvonlisäverokanta 15%:iin (5 miljardia)

- Poistetaan valtion tulovero ja pääomatulovero alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevilta (2,5 miljardia). Samalla ansio- ja pääomatulojen verotus yhtenäistetään.

- Poistetaan myös kunnallisvero alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevilta (7,5 miljardia).

- Poistetaan yritysten tuloksesta perittävä yhteisövero (4 miljardia)

- Poistetaan auton ostohinnasta perittävä autovero (1 miljardi)

- Poistetaan perintövero (0,5 miljardia)

- Poistetaan varainsiirtovero (0,5 miljardia)


Veronkevennykset yhteensä 22 miljardia euroa.

Veroremontin vaatimat muutokset on mahdollista toteuttaa 10 vuoden siirtymäajalla.


 

Lisätietoa:

 

Verotusteoriaa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Optimal_tax

 

Maapohjan vero:

http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf

http://www.soininvaara.fi/2014/08/14/oden-vaaliohjelma-laki-kiinteistoveron-asteittaisesta-korottamisesta/

http://en.wikisource.org/wiki/Open_letter_to_Mikhail_Gorbachev_%281990%29

 

Lannoitevero:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lannoitevero

 

Valtion henkilöverotuksen tuotto tuloluokittain:

https://docs.google.com/spreadsheet/pub?key=0AgRZ4YGpUfpsdDd2ZHlUUDVWUVpLY3RaQUhSYXhGWnc&single=true&gid=0&output=html

 

Kunnallisveron tuotto tuloluokittain:

http://www.stat.fi/til/tvt/2011/tvt_2011_2012-12-19_kat_001_fi.html

 

Arvonlisävero:

EU:n matalin yleinen verokanta on 15%: http://europa.eu/legislation_summaries/taxation/l31057_fi.htm

Arvonlisäverokantojen tuottojakauma: http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Verotulojen_kehitys_kesakuussa_2014%2833171%29

 

Yritysverosta:

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/01/22/yllatysehdotus-lopettakaa-yritysten-verottaminen/2014980/12

 

Yritystuet:

http://www.etla.fi/uutiset/yritystuilla-ei-ole-aina-myonteisia-tuottavuusvaikutuksia/

http://www.hs.fi/talous/a1365653032359

 

Asuntolainojen korkovähennyksestä:

http://www.soininvaara.fi/2010/06/10/korkojen-verovahennysoikeus-pois-asteittain/

 

Varainsiirtoverosta:

http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_32013.pdf

 

Valtion verotulot graafisesti esitettyinä:

http://talousarvio.juuso.org

]]>
11 http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185974-veroremontti-kansalaisaloite-tervetuloa-mukaan#comments Autovero Maanomistusvero Perintövero Veroremontti Verotus Mon, 02 Feb 2015 13:40:43 +0000 Roope Luhtala http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185974-veroremontti-kansalaisaloite-tervetuloa-mukaan
Vain yksi mielessä http://juhahaapakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183858-vain-yksi-mielessa <p>Verottajalla on vain yksi mielessä. Se on tulojen kerääminen valtiolle. Veropolitiikalla on kyllä jalompiakin tavoitteita. Sen pitäisi ohjata yhteiskunnan kehitystä, edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti.</p><p>Laskusuhdannetta ei nujerreta ellei verotuksessa oteta paremmin markkinamekanismeja käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://jussinvest.blogspot.fi/2015/01/vain-se-yksi-mielessa.html" title="http://jussinvest.blogspot.fi/2015/01/vain-se-yksi-mielessa.html">http://jussinvest.blogspot.fi/2015/01/vain-se-yksi-mielessa.html</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verottajalla on vain yksi mielessä. Se on tulojen kerääminen valtiolle. Veropolitiikalla on kyllä jalompiakin tavoitteita. Sen pitäisi ohjata yhteiskunnan kehitystä, edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti.

Laskusuhdannetta ei nujerreta ellei verotuksessa oteta paremmin markkinamekanismeja käyttöön.

 

http://jussinvest.blogspot.fi/2015/01/vain-se-yksi-mielessa.html

 

]]>
0 http://juhahaapakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183858-vain-yksi-mielessa#comments Pääomaverotus Perintövero Verotus Wed, 07 Jan 2015 17:29:09 +0000 Juha Haapakoski http://juhahaapakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183858-vain-yksi-mielessa
Myyntipäivän voi valita, kuolinpäivää ei http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183322-myyntipaivan-voi-valita-kuolinpaivaa-ei <p>Hyvää Uutta Vuotta!</p><p>Perintö- ja lahjavero nousee jälleen vuodenvaihteessa - tällä kertaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Ruotsi ja Norja ovat jo luopuneet perintöverosta, mutta Suomessa se vain kiristyy. Kuolinveroksikin kutsutusta veromuodosta liikkuu runsaasti tahallisia tai tahattomia väärinkäsityksiä. Varmaa on vain se, että vero on haitallinen perheyrityksille.</p><p><strong>Valtiolle rahaa vai vääryyksien korjaaminen?</strong></p><p>Julkinen keskustelu verotuksesta on yksipuoleista. Asiantuntijoina ovat äänessä useimmiten verotusneuvos <strong>Markku Hirvonen</strong> ja professori <strong>Heikki Niskakangas</strong>. Tiettävästi heidän suustaan ei ole vielä kertaakaan kuultu, että joku vero olisi kohtuuton tai korvattavissa - lähinnä päinvastoin. Harvemmin kukaan asiantuntija on aidosti pohtinut mikä on verotuksen tehtävä. Onko se budjettivarojen kerääminen valtiolle vai maailman vääryyksien korjaaminen?</p><p>Erityisesti jälkimmäisellä argumentilla perustellaan&nbsp;ensimmäistä. Veroja on korotettu solidaarisuuden nimissä, vaikka sillä ei ole valtion budjettitulojen kannalta juurikaan merkitystä. Esimerkiksi Ranskassa säädettiin rikkaille 75 prosentin vero, jonka seurauksena verokertymä on <a href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/12/23/muistatko-ranskan-rikkaiden-superveron-nain-sille-sitten-kavi/201417638/12">osoittautunut olemattomaksi</a>, mutta aiheuttanut rikkaiden muuttoliikenteen ulkomaille sekä vaikeuttanut yritysjohtajien palkkaamista ranskalaisyrityksiin. Samaten Suomessa autoveron nostaminen aiheutti sen, että <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/autoveron+tuotto+petti+taas/a2241287">verokertymä on pienentynyt</a>.</p><p><strong>Perintövero on sattumanvarainen</strong></p><p>Perintövero, kuten kuolemakin, on nopan heittoa. Vero on monimutkainen ja perustuu erilaisiin huojennuksiin, poikkeuksiin ja anomuksiin. Sen saaja joutuu maksamaan veroa rahana, vaikka omaisuus voi olla pikemminkin tuotto-odotuksia - siis&nbsp;lähinnä &quot;hengellistä&quot;. Varsinkin sukupolven vaihtoa tekevät perheyritykset ovat saaneet kokea järjestelmän järjettömyyden.</p><p>Viime aikoina julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, että perintövero ei ole merkittävä sukupolven vaihdosta tekevälle yritykselle. Katin villat! Väitetään, että vero voi olla huojennusten ja suunnittelun jälkeen vain 3-8 prosenttia. Tässä kerrotaan vain puolet totuudesta.&nbsp;Huojennus täytyy anoa erikseen verohallinnolta, joka arvottaa yrityksen enemmän tai vähemmän sattumanvaraisten muuttujien perusteella - esimerkiksi kiinteistöyhtiölle ei myönnetä huojennusta. Mitään yhtä arvoa yritykselle ei ole olemassakaan.</p><p>Yrityksen arvoon vaikuttavat koneet, laitteet, varat, kiinteistöt ja asiakkaat. Varsinkin viimeksi mainittu on se yrityksen tärkein ja epävarmin tekijä. Markkinat muuttuvat ja saattavat äkkiä arvaamatta romahtaa. Kuvitellaan yrityksen jatkaja, jolle verottaja on saattanut myöntää huojennuksen sekä viiden vuoden&nbsp;jaksotuksen perintöveron maksulle. Mitä jos peritty yritys menee kahden vuoden kuluttua konkurssiin, mutta yrittäjä joutuu&nbsp;tästä huolimatta maksamaan perintöveron henkilökohtaisesti?</p><p><strong>Perintövero vähentää investointeja</strong></p><p>Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) <a href="http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t174.pdf">tutkimuksen mukaan </a>sukupolven vaihdos vaikuttaa epäsuotuisasti yrityksen kehitykseen. Osa syistä johtuu perintöverosta, osa muista sukupolvenvaihdokseen liittyvistä asioista. Sukupolvenvaihdos vaatii aikaa, rahaa ja se rajoittaa investointeja. Perintöverosta johtuen sukupolvenvaihdoksen tehneet yritykset joutuvat maksamaan merkittäviä lisäosinkoja jopa vuosikymmenen ajan.</p><p>Tutkimuksen mukaan tällä on huomattava vaikutus yritysten investointeihin ja työllistämiseen. Perintövero vähentää työllisten määrää pysyvästi lähes 4 800 työntekijällä, mikä vastaavasti heikentää valtion verotuloja jopa 100 miljoonalla eurolla.</p><p><strong>Perintöveron tilalle luovutusvoittovero</strong></p><p>Perintöveron haitallisuudesta johtuen Ruotsi ja Norja ovat siirtyneet laajentamaan luovutusvoittoveroa (myyntivoittovero). Siinä maksaja pystyy säätäämään myyntiajankohdan. Päinvastoin kuin perintöverossa, niin luovutusvoittoveroa maksaessa maksajalla on aidosti se rahasumma&nbsp;kädessä.</p><p>Entä solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja verokertymä? Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan <a href="http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/06/rap246.pdf">muutoksen myötä </a>verokertymä jäisi jonkin verran nykyisestä, mutta verotus järkeistyisi huomattavasti nykyisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Hyvää Uutta Vuotta!

Perintö- ja lahjavero nousee jälleen vuodenvaihteessa - tällä kertaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Ruotsi ja Norja ovat jo luopuneet perintöverosta, mutta Suomessa se vain kiristyy. Kuolinveroksikin kutsutusta veromuodosta liikkuu runsaasti tahallisia tai tahattomia väärinkäsityksiä. Varmaa on vain se, että vero on haitallinen perheyrityksille.

Valtiolle rahaa vai vääryyksien korjaaminen?

Julkinen keskustelu verotuksesta on yksipuoleista. Asiantuntijoina ovat äänessä useimmiten verotusneuvos Markku Hirvonen ja professori Heikki Niskakangas. Tiettävästi heidän suustaan ei ole vielä kertaakaan kuultu, että joku vero olisi kohtuuton tai korvattavissa - lähinnä päinvastoin. Harvemmin kukaan asiantuntija on aidosti pohtinut mikä on verotuksen tehtävä. Onko se budjettivarojen kerääminen valtiolle vai maailman vääryyksien korjaaminen?

Erityisesti jälkimmäisellä argumentilla perustellaan ensimmäistä. Veroja on korotettu solidaarisuuden nimissä, vaikka sillä ei ole valtion budjettitulojen kannalta juurikaan merkitystä. Esimerkiksi Ranskassa säädettiin rikkaille 75 prosentin vero, jonka seurauksena verokertymä on osoittautunut olemattomaksi, mutta aiheuttanut rikkaiden muuttoliikenteen ulkomaille sekä vaikeuttanut yritysjohtajien palkkaamista ranskalaisyrityksiin. Samaten Suomessa autoveron nostaminen aiheutti sen, että verokertymä on pienentynyt.

Perintövero on sattumanvarainen

Perintövero, kuten kuolemakin, on nopan heittoa. Vero on monimutkainen ja perustuu erilaisiin huojennuksiin, poikkeuksiin ja anomuksiin. Sen saaja joutuu maksamaan veroa rahana, vaikka omaisuus voi olla pikemminkin tuotto-odotuksia - siis lähinnä "hengellistä". Varsinkin sukupolven vaihtoa tekevät perheyritykset ovat saaneet kokea järjestelmän järjettömyyden.

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, että perintövero ei ole merkittävä sukupolven vaihdosta tekevälle yritykselle. Katin villat! Väitetään, että vero voi olla huojennusten ja suunnittelun jälkeen vain 3-8 prosenttia. Tässä kerrotaan vain puolet totuudesta. Huojennus täytyy anoa erikseen verohallinnolta, joka arvottaa yrityksen enemmän tai vähemmän sattumanvaraisten muuttujien perusteella - esimerkiksi kiinteistöyhtiölle ei myönnetä huojennusta. Mitään yhtä arvoa yritykselle ei ole olemassakaan.

Yrityksen arvoon vaikuttavat koneet, laitteet, varat, kiinteistöt ja asiakkaat. Varsinkin viimeksi mainittu on se yrityksen tärkein ja epävarmin tekijä. Markkinat muuttuvat ja saattavat äkkiä arvaamatta romahtaa. Kuvitellaan yrityksen jatkaja, jolle verottaja on saattanut myöntää huojennuksen sekä viiden vuoden jaksotuksen perintöveron maksulle. Mitä jos peritty yritys menee kahden vuoden kuluttua konkurssiin, mutta yrittäjä joutuu tästä huolimatta maksamaan perintöveron henkilökohtaisesti?

Perintövero vähentää investointeja

Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksen mukaan sukupolven vaihdos vaikuttaa epäsuotuisasti yrityksen kehitykseen. Osa syistä johtuu perintöverosta, osa muista sukupolvenvaihdokseen liittyvistä asioista. Sukupolvenvaihdos vaatii aikaa, rahaa ja se rajoittaa investointeja. Perintöverosta johtuen sukupolvenvaihdoksen tehneet yritykset joutuvat maksamaan merkittäviä lisäosinkoja jopa vuosikymmenen ajan.

Tutkimuksen mukaan tällä on huomattava vaikutus yritysten investointeihin ja työllistämiseen. Perintövero vähentää työllisten määrää pysyvästi lähes 4 800 työntekijällä, mikä vastaavasti heikentää valtion verotuloja jopa 100 miljoonalla eurolla.

Perintöveron tilalle luovutusvoittovero

Perintöveron haitallisuudesta johtuen Ruotsi ja Norja ovat siirtyneet laajentamaan luovutusvoittoveroa (myyntivoittovero). Siinä maksaja pystyy säätäämään myyntiajankohdan. Päinvastoin kuin perintöverossa, niin luovutusvoittoveroa maksaessa maksajalla on aidosti se rahasumma kädessä.

Entä solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja verokertymä? Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan muutoksen myötä verokertymä jäisi jonkin verran nykyisestä, mutta verotus järkeistyisi huomattavasti nykyisestä.

 

 

 

 

]]>
7 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183322-myyntipaivan-voi-valita-kuolinpaivaa-ei#comments Kotimaa Luovutusvoitto Luovutusvoittovero Myyntivoittovero Perintövero Perintöverotus Wed, 31 Dec 2014 08:37:42 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183322-myyntipaivan-voi-valita-kuolinpaivaa-ei