sallamaaritm

Taloushistoria

Epävarmat elämät - Työn ja aikuisuuden tulevaisuus – miten me selviydymme?

Epävarmat elämät - Työn ja aikuisuuden tulevaisuus – miten me selviydymme?

*

Totuuksia tästä päivästä: Työ ei tuota toimeentuloa. Aikuisuus pakenee.  Jääkö ihmiselle elintilaa?

Vakavia kysymyksiä tästä päivästä ja tulevaisuudesta.

*

Tunnettu englantilainen ekonomisti Guy Standing pohtii ja avaa meille elinehtojemme perustoja hätkähdyttävällä tavalla:

”Olemme siirtyneet uuteen maailmaan.  Globaalissa vapaassa markkinataloudessa eivät vanhat tulonjakomallit enää päde.

Miten tässä näin kävi? Euroopan ja Suomen köyhtymisen lyhyt historia

Miten tässä näin kävi? Euroopan ja Suomen köyhtymisen lyhyt historia

*

Kaikki ilmeisesti sittenkin alkoi kylmästä sodasta ja ideologisesta voimainkoitoksesta.

20-vuotias varainsiirtovero kalliimpi kuin koskaan

Nykymuotoinen varainsiirtovero täytti alkuvuodesta 20 vuotta, eikä se ole ollut ansiotasoon suhteutettunakaan koskaan niin kallis kuin nyt. Tähän on kaksi syytä.

Sixten kuin ”sixteen”

Filosofisesti katsoen raha ja talous ovat eri asioita. Raha on pelkkä vaihdon väline ja arvon mitta sekä säilyttäjä. Mutta taloudesta onkin vaikeampi sanoa, mitä se on. Ilmiönä talous on metafyysinen: uskomusten, sopimusten ja ennusteiden varainen. Tämä tekee myös taloustieteistä metafysiikkaa ja taloustieteilijöistä eräänlaisia kristallipalloon tuijottajia. Varsinaisia meedioita sanan ’välittämistä’ tarkoittavassa merkityksessä taloustieteilijöistä tulee silloin, kun he tieteellään vaikuttavat talouden kulkuun.

Suomi ei ole ollut kehitysmaa - ainakaan todella pitkään aikaan

 

Miksi sitten Suomi on puheissa ollut kehitysmaa? Käsitys on niin herkullinen, että sitä on vaikea jättää hyödyntämättä. Siihen voidaan liittää niin syyllistämistä, taloudellisen kasvun ja inhimillisen kehityksen sankarimyytti kuin jopa sotilaallinen sankarimyytti. 

Riku Rantala otsikoi HS:n kolumninsa tänään 18.6. "Suomikin oli kehitysmaa, eikä siitä ole pitkä aika"

Verotuksen ihanuus ja kurjuus

Verot ovat pinnalla yhteiskunnallisessa ja talouspoliittisessa keskustelussa. Yhdet voivottelevat sitä, että he maksavat palkastaan niin paljon veroja, kun taas toiset maksavat veronsa iloisina ja tietämättöminä siitä, kuinka paljon he maksavat veroja, mihin ne verorahat käytetään ja miksi he ylipäätään veroa maksavat. Monia närkästyttää sekin ajatus, että he maksavat ansaitsemastaan rahasta hieman eri laskukaavoja soveltaen jopa yli 100% veroa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä