sallamaaritm

Suomalaisen varusmieskoulutus kärkikastia maailmassa

Sunnuntain Savon Sanomat tarjosi lukijalleen ilahduttavan runsaan kattauksen tuhtia asiaa puolustuspolitiikasta. Kakkossivulla loisti keskustan kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen, joka kertasi ansiokkaasti tämän päivän suomalaista puolustuspolitiikkaa. Jatkoa aiheelle löytyi seuraavalta sivulta, joka uutisoi Naton asiantuntijoiden hyväksyneen Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön näytöt.

 

Evaluointia eli arviointia tehtiin kuluneella viikolla Karjalan lennostossa, Siilinjärven Rissalassa. Peukku pystyyn - ei voi olla kuin ylpeä siitä osaamisesta mitä meillä on kotiseudulla!

 

Turvallisuuspolitiikka ei ole ollut puhuttanein teema puheenjohtajavaalikentällä, mutta mielenkiintoa se herättää. Ensimmäisessä kaikkien ehdokkaiden epävirallisessa yhteiskohtaamisessa Oulussa aihe nostatti melko vilkkaankin keskustelun. Vaikka aihe ei nousekaan suuriin vahvuuksiini, niin mielelläni siitä kuulen, luen, keskustelen ja opin itseäni viisaammilta. Puheenjohtajana roolittaisin tätä politiikkasektoria mielelläni varapuheenjohtajalle tai liittohallituksen jäsenelle. 

 

Yksi linja minulle on kuitenkin hyvin selvä: arvostan yleistä asevelvollisuutta ja suomalaista varusmieskoulutusta. Oulun keskustelussa myös nousi nimittäin omaankin korvaan särähtävä vähättely varusmieskoulutusta kohtaan - se nähtiin kuin isojen poikien pyssyleikkikouluna. Vaikka itse en olekaan vapaaehtoista palvelusta suorittanut, niin sukulaisten, ystävien ja tuttavien kautta saatu palaute on hyvinkin erilainen. Varusmiespalvelusta kiitetään. Tämän käsityksen tueksi katson viimeisimmät tulokset varusmiespalveluksen tänä vuonna päättäneiden kotiuttamiskyselystä. Varusmiehet antoivat kaikkien aikojen parhaimpia arvosanoja saamastaan koulutuksesta ja palvelusaikansa hyödyllisyydestä.

 

Varusmieskoulutuksemme vahvuuksista ja onnistumisesta kielii myös Naton tekemä arviointi ilmavoimien kansainvälisestä valmiusyksiköstä. ” – Evaluointi osoitti suomalaisen varusmieskoulutuksen korkean laadun ja yksikköön osallistuneiden varusmiesten kyvykkyyden, toteaa valmiusyksikön komentaja, everstiluutnantti Henrik Elo” uutisoi Savon Sanomat.

 

Samaa aihetta käsitteli Seppo Kääriäinen kolumnissaan referoidessaan puolustusvoimien komentajan, kenraali Ari Puheloisen puhetta maanpuolustuskurssien avajaisista.

 

”Komentaja pohti myös koko maan puolustamisen ja yleisen asevelvollisuuden välistä kiinteää yhteyttä. Puheloinen kärjisti, että jos koko maan sotilaallisen puolustamiseen ei haluta enää varautua, ”kenttä on vapaa mitä radikaaleimmillekin ratkaisuille yleisen asevelvollisuuden sijasta”, Kääriäinen kirjoitti. Ja jatkaa: ” Se on harhakuva, että Nato-jäsenyys korvaisi oman puolustuskyvyn. Se ei ole mahdollista. Olipa Suomi sotilasliitossa tai ei, sen kuuluu huolehtia itse avainsuorituskyvyistään.”

 

Voisiko keskustalainen linja ollakaan mitään muuta, kuin koko maan puolustamisen turvaaminen ja omasta puolustuskyvystä huolehtiminen? 

 

Vaikka varusmiespalveluksessa vaikuttaa olevan paljon hyvää, niin ei niin hyvää ole, ettei sitä tulisi kehittää. Turvallisuusuhat ovat jatkossakin entistä moninaisempia, eikä pelkkä aseellinen valmius varusmiespalvelun tukijalkana riitä. Valmiudet on oltava laajemmalla pohjalla, esimerkiksi kyberhyökkäyksiä vastaan. 

 

Kannan myös huolta suomalaisten kansalaistaidoista hätätilanteissa, joiden taso tuntuu heikkenevän vuosi vuodelta. Nostan siis mieluusti keskusteluun varusmiespalveluksen ja yleisen asevelvollisuuden rinnalle esimerkiksi kansalaispalveluksen, joka kattaisi koko ikäpolven sukupuolineutraalisti. Olisiko mahdollista, että koko ikäpolven tavoittaminen toisi jotain hyvää ja vastaisi kansalaistaitojen heikkenemiseen paremmin?

 

Näen, että esimerkiksi ensiapu-, alkusammutus- ja väestönsuojelutaidot ovat sellaisia perusasioita, joiden oletan kuuluvan itsestään huolehtivan kansalaisen työpakkiin. Näiden opetteluun ei tarvittane kuuden kuukauden varusmiespalvelusta, mutta lyhyempi perusasioiden ja tärkeiden kansalaistaitojen opetteluun keskittyvä palvelus voisikin koskettaa koko ikäluokkaa, eikä vain kolmasosaa suomalaisnuorista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Asevelvollisuus on puoliyleinen, ainoastaan miehiä rangaistuksen uhalla palvelukseen velvoittavana se on tyylipuhdas reliikki eli rakas muistoesine.

Asevelvollisuuden kehittämistarpeesta olen toki samaa mieltä ja tämän hetken suuntaus näyttää suosivan entistä valikoivempaa rekrytointia, sillä vain noin 36 prosenttia ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen - Suomenkin kannattaa lähivuosina siirtyä yleis-eurooppalaiselle linjalle maanpuolustuksen järjestämiseksi vapaaehtoisen reserviläisarmeijan muodossa kustannustehokkuuden ja motivaatiotason varmistamisen vuoksi.

http://ohion.fi/tilalle.htm

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jos varusmiespalvelus on kerran noin hieno asia, niin eikö se pidä ehdottomasti saada koskemaan myös naisia? Nykyiselläänhän se ei ole yleinen asevelvollisuus, vaan kyseinen velvollisuus koskee vain miespuolisia kansalaisia pois lukien ahvenanmaalaiset, Jehovan todistajat sekä muutamat muista syistä vapautetut. Kyseessä on vajaan puolen kansan velvollisuus eikä mikään "yleinen asevelvollisuus".

Rauno Kontiainen

No jaa. Lentäjät on ammattilaisia.

Reserviläiset on vähän kuin kasaisit futisjengin joka pelas yhtenä joukkueena viimeksi lukiossa. Vaikka luokan joukkue ois ollut silloin niin hyvä että voitti lukiolaisten mestaruuden on ikä tehnyt tehtävänsä. Paria hassua divaripelaajaa lukuunottamatta muut eivät ole pelanneet lukion jälkeen ja vatsaa on kertynyt.

Sitten pistät sen amatöörijengin pelaamaan ammattilaisia vastaan jotka on treenanneet yhtenä porukkana ja käyneet aiemmin "pelaamassa vieraspelejä" ammattilaiskentillä "oikeilla palloilla" "oikeisiin maaleihin" ja katsot mitä tulee.

Se on vähän kuin Suomen maajoukkue vastaan Espanjan maajoukkue. Sitkeydeyllä ja osaamisella saadaan kyllä "jotain aikaan", mutta ei amatöörit ammattilaisia voita.

Rauno Kontiainen

Tahtoo siis sanoa että ei se varusmieskoulutus anna kuin perustaidot. Niiden puolesta suomalaiset sotilaat lienevät keskivertoa parempia. Koulutus on asiallista ja miehistöaines paikoittain kantahenkilökuntaa parempaa, mutta ei se varusmieskoulutus ole vasta kuin lähtökohta. Sotataidot on kuten urheilu. Jos ei treenaa niin ei kehity ja taidot ruostuu. Suomalaisessa varusmieskoulutuksessa opetellaan peli ja pelin säännöt ja tehdään vähän harjoituksia, mutta yhtä ainuttakaan "oikeaa peliä" eivät suomalaiset varusmiehet (onneksi) pelaa. Osa toki jatkaa rauhanturvaajiksi tai jopa afganistaniin, mutta jälleen kerran kyseessä on ne "ammattilaiskentille" lähteneet. Eivät varusmiehet. Kun siis Suomalainen varusmieskoulutus päättyy, ammattisotilaiden todellinen treenaaminen ja pelin opettelu vasta alkaa. Siinä on viiden vuoden jälkeen vissi ero osaamistasossa varusmiesten ja ammattilaisten välillä.

Varusmiespalveluksen jälkeen olen käynyt kertaamassa ja jos ei nyt lasketa marssimisia ja sulkeisia niin kyllä ne soturin perustaidot aika onnettomalla tolalla on vaikka 5v tauon jälkeen. Puhumattakaan yksikön toimimisesta yhteen. Se ei tapahdu hetkessä. Joukkueurheilu on siksi aika hyvä vertaus aiheeseen.

Ennen urheilukin oli amatöörien hommaa. Nykyään ei varmaan missään lajissa ei pärjää amatöörinä ja ilman sponssin varusteita. Sotiminen on urheilun extreme laji. Jatkuva treenaus ja varusteet kaikki kaikessa.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Sallamaaritilta hyvä kirjoitus, jota pitkälle suosittelen. Loppua kohti ote kuitenkin hieman heltiää.

Ensinnäkin kyberpuolustus kuuluu jo nyt "aseelliseen valmiuteen".

Toiseksi Sallamaarit esittää yleistä koko ikäpolven kattavaa kansalaispalvelusta kansalaistaitojen oppimiseksi. Tällainen on jo olemassa, peruskoulu. Siellähän koko ikäpolvi on vuosikaupalla oppimassa kansalaiselle hyödyllisiä asioita. Mikäli opetusohjelmassa on puutteita, ohjelmat on korjattava.

Sitten kommentteihin: Rauno Kontiainen on oikeassa. 5 vuotta on liian pitkä väli kertausharjoituksille. Poliitikot ovat jatkuvasti tinkineet puolustusmäärärahoista niin, ettei kertausharjoituksia ole voitu järjestää riittävästi.

Yleisesti: Nykyaikaisessa sodassa käytetään niin suurta tulivoimaa, että sotilaita kuolee ja haavoittuu paljon, joukot "kuluvat" nopeasti. Jotta meidän pienellä kansakunnallamme olisi meidän maantieteellisessä asemassamme uskottava puolustusvoima, on oltava suuri koulutettu reservi, mieluimmin ikäluokat kokonaan. Eläköityneet palkkasoturit eivät tällaiseksi riittäisi, eivät myöskään sinänsä uhrautuvat vapaaehtoiset.

Toimituksen poiminnat